Viron Suomen-instituutti
Syvän etelän esiintyjät
Runoilijat
AAPO ILVES
Aapo Ilves on syntynyt Räpinassa Etelä-Virossa 1970. Ilves on julkaissut viroksi ja võroksi. Tämä Tarton NAK-ryhmittymän jäsen tunnetaan runoilijana, kirjailijana, laulajana, lauluntekijänä, taiteilijana ja kuvittajana.
Runokokoelmat No vot! (1996), Üks pedajas (1998), runoja kokoelmassa Põlvamaa luule (1999), punkrunovalikoimassa Tagasi prügimäele (2000) sekä Pohjoismaiden runofestivaalikokoelmassa Viie tunni tee Five hours away (2001). Proosakokoelma Ema on kajaka juures (2001), proosaa NAK:n kokoelmassa Emajõe kondor (2002). Näytelmät Ööpik Võhandu kaldalt (2002) sekä Võõbsu palas! (2003).
Käynyt esiintymässä Suomen Turussa, Espoossa ja Helsingissä. Tarinoita suomennettu antologiaan Tallinnasta pois (Absurdia 2003).
ANDREAS KALKUN
Setoksi kirjoittavan nuoren värskalaisen folkloristin Andreas Kalkunin runojen rytmi sekä riimeihin ja säkeenylityksiin perustuva vaikeaselkoisuus eivät päästä lukijaa helpolla. Kun runojen aineksiksi vielä lisätään rakkaus, kuolema sekä viitteet ortodoksiseen uskoon, Raamattuun ja setokaisten folkloreen, niin tuloksena on täysin omailmeistä etelävirolaista runoutta. Runoja suomennettu heimorunoantologiaan Sano, tuuli (2002).
KAUKSI ÜLLE
Etelävirolainen toimittaja, runoilija, kirjailija ja etnofuturisti Kauksi Ülle on syntynyt Võrussa vuonna 1962. Hän on toiminut mm. Viron kirjailijaliiton Tarton osaston virkailijana, Võrun radion päätoimittajana ja kulttuurisäätiö Fenno-Ugrian Tarton osaston virkailijana. Viron kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1990.
Võrolaisessa ja etnofuturistisessa kulttuuriliikkeessä Kauksi Ülle on ollut johtavia hahmoja aina 1980-luvun lopulta lähtien. Hänet tunnetaan etnofuturismin äitihahmona laajalti suomensukuisten kansojen keskuudessa.
Võronkielisen esikoisrunokokoelmansa Kesk umma mäke (1986) jälkeen Kauksi Ülle on julkaissut säännöllisesti võron kielellä runoja ja balladeja, näytelmiä sekä proosaa.
Muita runoteoksia: Hanõ vai luigõ. Tossin lugulaulu. (1989), Jyriyy (1991), Käänüpäiv (2003). Proosaa: Säng (1997), Paat (1998), Huuv (2000). Kaksikieliset kokoelmat: Agu ni Eha Morn and Eve (translated by Jonathan Roper, Elmatar, 1995). Kultanainen Kuldnaanõ (suom. Hannu Oittinen, Helsinki, 1996). Runosuomennoksia myös kokoelmassa Sano, tuuli. Itämerensuomalaista runoutta (2002). Proosaa suomennettu antologiassa Tallinnasta pois (Absurdia, 2003). Käynyt usein esiintymässä Suomessa.
MERCA
Merca alias Merle Jääger tunnetaan entisenä punkrunoilijana (joka on taas hakeutumassa runon pariin), Tarton Vanemuine-teatterin ammattinäyttelijänä, Lõkoriq-yhtyeen laulajana ja setokaisena kulttuuriaktivistina. Runoja suomentanut Ilpo Tiihonen teokseen Salatanssia tilantyhjää (Pohjoinen 1990).
PULGA JAAN
Võrolainen Pulga Jaan kertoo CD-levyillään tarinoita võroksi, säestää itseään kitaralla ja laulaa omia sekä muiden lauluja. CD-levyt: Elläv Pulga Jaan (2003), Aknõ kyigi raamega (2002).
JAN RAHMAN
Võrolainen runoilija ja prosaisti Jan Rahman jakoi esikoisrunokokoelmallaan Vasõst vas´k ykkössijan, kun Vikerkaar-lehden kriitikot valitsivat vuonna 1997 vuoden tulokkaan. Runo Kynõtraat tuli Virossa suosituksi Ummamuudu-yhtyeen esittämänä.
Rahman on syntynyt Võrussa vuonna 1975. Hänen proosaansa on ilmestynyt tarttolaisen NAK-ryhmittymän albumissa Hea raamat (1998). Rahman on julkaissut yhdessä Heli Laaksosen kanssa kaksikielisen (võrolounaissuomi) runokokoelman Maapuupäiv (Sammakko, 2000). Heli Laaksonen on lounaissuomentanut Rahmania myös heimorunoantologiaan Sano, tuuli (2002).
OLAVI RUITLANE
Olavi Ruitlane (s. 1969) on omien sanojensa mukaan toiminut kaikenlaisissa ammateissa lämmittäjän ja radiotoimittajan väliltä. Kirjallisuus astui kuvaan 1997, mutta muiden tehtävien paineessa Ruitlasen kirjallinen tuotanto on jäänyt melko niukaksi. Ruitlane on Viron kirjailijaliiton jäsen. Hän kirjoittaa viron ja võron kielellä.
Teokset: runokokoelmat Inemise sisu (1998) sekä Kaera-Jaan ja mister Proper (1999), nuorisoromaani Kail (2000). Ruitlasen runoja on julkaistu kulttuurilehti Vikerkaaressa sekä NAK-ryhmittymän kokoomateoksessa Emajõe kondor (2002), Pohjoismaiden runofestivaalin kokoelmassa Viie tunni tee - Five Hours Away (2001) sekä antologiassa Väinämöisen paluu (2002). Novelli Presidentti sisältyy NAK:n kokoelmaan Hea raamat (1998) ja suomennettuna antologiaan Tallinnasta pois (Absurdia, 2003).
Ruitlane on lisäksi kirjoittanut kuunnelmia ja kirjallisuusarvosteluja. Ruitlane sai neljännen palkinnon kalevalaisten runojen MM-kilpailuissa Espoossa 2002.
*
Ennakkotiedoista poiketen runoilija Lembit Eelmäe ei pääse osallistumaan Syvä Etelä -tapahtumaan.
*
Lähteitä:
Sano, tuuli. Itämerensuomalaista runoutta. Toimttanut Hannu Oittinen. Heimo@runot, Helsinki 2002.
Tallinnasta pois. Groteskia virolaista proosaa. Toimittaneet Raija Hämäläinen ja Hannu Oittinen. Absurdia, 2003.
LISÄTIETOJA
Hannu Oittinen, Võrolaisten ystävät, hannuoittinen@hotmail.com, puh. 050 534 7529.
Mika Keränen Viron Suomen-instituutti, puh. 669 805.
Tapio Mäkeläinen, Setukaisten ystävät, tapio.makelainen@tuglas.fi, puh. 040 5935 633.
Leena Hyvärinen, Sibelius-Akatemia, leenah@siba.fi.
