Virolainen Arvo Pärt on jo useiden vuosien ajan ollut maailman eniten esitetty elossa oleva taidemusiikin säveltäjä. Pärtin musiikin ajaton kauneus ja syvä henkien sanoma ovat koskettaneet ja lukemattomia kuulijoita heidän kansallisuuteensa, ikäänsä tai kulttuuritaustaansa katsomatta. Eikä Pärtin teosten esittäminen rajoitu pelkästään konserttisaleihin, vaan viime vuosikymmeninä hänen musiikkiaan on käytetty paljon elokuvissa, tanssi- ja teatteriesityksissä sekä multimediateksteissä kautta maailman.
Viro 100 -juhlinta on alkanut
Pienellä Virolla on käsillä tärkeät hetket. Ensi vuonna 24. helmikuuta Viro viettää sadatta syntymäpäiväänsä. Merkkipäivän juhlinta on jo alkanut. Heinäkuussa alkaa myös Viron kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana.
Musiikki puhuu puolestaan
Nuoren virolaisen pianistin Johan Randeveren tähänastinen urakehitys näyttäytyy lähes täydellisenä. Randvere kasvoi Etelä-Virossa Võrun pikkukaupungissa perheessä, jossa kaikki työskentelevät musiikin parissa. Randvere peri kiinnostuksen musiikkia kohtaan vanhemmiltaan, paikallisen musiikkikoulun opettajilta.
Leelo ja Heli lastenrunokiertueella
Runoajelun lastenrunokiertueella, jota tähdittävät Leelo Tungal ja Heli Laaksonen, voisi kuvitella olevan ihanaa ja hauskaa. Lempeän terävät huomiot tekevät joka keskustelusta juhlaa, kielet sekoittuvat houkuttelevaksi keitokseksi josta löytää aina uusia herkkupaloja, aurinko paistaa, teiden varsilla haikarat vilkuttavat pesistään eikä tylsä arki koita koskaan. Vaikka esiintymisiä on paljon, joskus jopa kolme kertaa päivässä, jaksavat kirjailijat aina yhtä sydämellisesti vastata lukijoiden kysymyksiin ja olla vilpittömän innoissaan latvialaisten tavasta hukuttaa vieraansa kukkasiin.
”Baltian Björk” – Maarja Nuut saapuu Suomeen
Maarja Nuut on virolainen muusikko, joka on lyhyessä ajassa saanut osakseen laajaa kotimaista ja kansainvälistä tunnustusta. Nuut on kansanmusiikin uudistaja: tuotannossaan hän yhdistelee perinteisiä tanssittuja ja laulettuja kansansävelmiä sekä tarinoita …
Teatteriin kääntämisestä
Näytelmän kääntäminen alkaa siitä, että saan käsikirjoituksen ja tallenteen esityksestä. Näytelmä olisi hyvä myös nähdä, mutta aina se ei onnistu. Linnateaterin Conwayn perheen kävin katsomassa Tallinnassa. Se oli hyödyllistä, koska …
Virolaiset lastenkirjailijat valloittavat maailmaa
Virolaisella lastenkirjallisuudella menee tänä päivänä mukavasti ja sillä on lukijoita myös maan rajojen ulkopuolella. Viron käännetyin kirjailija on lastenkirjailija on Piret Raud, jota ei vielä ole suomennettu.
Iloa päänvaivasta – Triin Soometsin runoja suomentamassa
Mitä tarkoittaa lause lihtsaks on vaja saada? Jos kääntäjältä kysytään, hän luultavasti vastaa, että merkitys riippuu asiayhteydestä; jotta lauseen voisi kääntää, on tiedettävä, mistä kokonaisuudesta se on irrotettu. Merkitykseen vaikuttaa …
Miesten kanssa merellä
Miesten kanssa merellä eli mitä opin tänä kesänä itsestäni ja Virosta ja miten rakensin Suomen siltaa, kirjoittaa Tuglas-seuran viron ja suomen kielen opettaja Maiu Juurik Viro-instituutin blogissa.
Nippernaati 2 ilmestyy syyskuussa
Viro-instituutti julkaisee syyskuussa oman antologiasarjansa toisen osan. Nippernaati 2 sisältää novelleja, runoutta ja romaanikatkelmia kaikkiaan kymmeneltä virolaiselta kirjailijalta, joilta ei ole aiemmin julkaistu omaa teosta suomeksi. Antologian päätoimittaja on kääntäjä Sanna Immanen.
Leelo ja Heli lastenrunokiertueella
Runoajelun lastenrunokiertueella, jota tähdittävät Leelo Tungal ja Heli Laaksonen, voisi kuvitella olevan ihanaa ja hauskaa. Lempeän terävät huomiot tekevät joka keskustelusta juhlaa, kielet sekoittuvat houkuttelevaksi keitokseksi josta löytää aina uusia herkkupaloja, aurinko paistaa, teiden varsilla haikarat vilkuttavat pesistään eikä tylsä arki koita koskaan. Vaikka esiintymisiä on paljon, joskus jopa kolme kertaa päivässä, jaksavat kirjailijat aina yhtä sydämellisesti vastata lukijoiden kysymyksiin ja olla vilpittömän innoissaan latvialaisten tavasta hukuttaa vieraansa kukkasiin.
Virolaiset lastenkirjailijat valloittavat maailmaa
Virolaisella lastenkirjallisuudella menee tänä päivänä mukavasti ja sillä on lukijoita myös maan rajojen ulkopuolella. Viron käännetyin kirjailija on lastenkirjailija on Piret Raud, jota ei vielä ole suomennettu.
Iloa päänvaivasta – Triin Soometsin runoja suomentamassa
Mitä tarkoittaa lause lihtsaks on vaja saada? Jos kääntäjältä kysytään, hän luultavasti vastaa, että merkitys riippuu asiayhteydestä; jotta lauseen voisi kääntää, on tiedettävä, mistä kokonaisuudesta se on irrotettu. Merkitykseen vaikuttaa …
Nippernaati 2 ilmestyy syyskuussa
Viro-instituutti julkaisee syyskuussa oman antologiasarjansa toisen osan. Nippernaati 2 sisältää novelleja, runoutta ja romaanikatkelmia kaikkiaan kymmeneltä virolaiselta kirjailijalta, joilta ei ole aiemmin julkaistu omaa teosta suomeksi. Antologian päätoimittaja on kääntäjä Sanna Immanen.
Lähtekää Lahteen osa 3 – Carolina Pihelgas Runomaratonilla
Meillä on ilo ja kunnia julkaista Carolina Pihelgasilta Lahden Runomaratonin esiintymisiä varten vasten kirjoitettu vaikuttava runo Kirje kotoa. Sen on suomentanut Anniina Ljokkoi, kuten kaikki Pihelgasin runot.
Lähtekää Lahteen osa 2 – Miksi Lahteen 15.–18.6.?
Sanna Immanen kysyy palkitulta suomentajamestarilta Hannu Oittiselta, miksi Lahteen Suomalais-ugrilaiseen maailmankongressiin kannattaa lähteä ja miksi hän menee sinne itse.
Lähtekää Lahteen – osa 1: Kesäinen Lahti suomensukuisten keskuksena
Lahdessa pidetään kesäkuun puolivälissä Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi ja Runomaraton-festivaali, jossa virolaista kulttuuria edustavat mm. kirjailija Jaak Prozes, runoilija Carolina Pihelgas sekä Reval Ensemble -yhtye. Lähtekää Lahteen!
Runon taika
Kauniina huhtikuun iltana olin Villa Kivessä kuuntelemassa runon taikaa, viroksi ja suomeksi, jäin miettimään, mikä oikeastaan tekee runosta runon? 8+8-kokoelman runot ovat enimmäkseen vapaamittaisia runoja ja proosarunoja, jotka välittävät lukijalle jonkun voimakkaan kuvan; toisaalta kertovat syvistä kokemuksista ja filosofisista ajatuksista, toisaalta pienistä hetkistä elämässä.
Kadrin päiväkirja on yhden tytön tarina siitä, millaista oli kasvaa Neuvostoliitossa
”Onko tämä sitä propagandaa vai ihan oikea kirja?” Kysyi Kadrin päiväkirjaa selaillut rouva Martin markkinoilla Helsingissä. Vastasin että sekä että.
Viroon nousee Arvo Pärt -keskus
Virolainen Arvo Pärt on jo useiden vuosien ajan ollut maailman eniten esitetty elossa oleva taidemusiikin säveltäjä. Pärtin musiikin ajaton kauneus ja syvä henkien sanoma ovat koskettaneet ja lukemattomia kuulijoita heidän kansallisuuteensa, ikäänsä tai kulttuuritaustaansa katsomatta. Eikä Pärtin teosten esittäminen rajoitu pelkästään konserttisaleihin, vaan viime vuosikymmeninä hänen musiikkiaan on käytetty paljon elokuvissa, tanssi- ja teatteriesityksissä sekä multimediateksteissä kautta maailman.
Musiikki puhuu puolestaan
Nuoren virolaisen pianistin Johan Randeveren tähänastinen urakehitys näyttäytyy lähes täydellisenä. Randvere kasvoi Etelä-Virossa Võrun pikkukaupungissa perheessä, jossa kaikki työskentelevät musiikin parissa. Randvere peri kiinnostuksen musiikkia kohtaan vanhemmiltaan, paikallisen musiikkikoulun opettajilta.
”Baltian Björk” – Maarja Nuut saapuu Suomeen
Maarja Nuut on virolainen muusikko, joka on lyhyessä ajassa saanut osakseen laajaa kotimaista ja kansainvälistä tunnustusta. Nuut on kansanmusiikin uudistaja: tuotannossaan hän yhdistelee perinteisiä tanssittuja ja laulettuja kansansävelmiä sekä tarinoita …
Viljandi folkilla kuului naisten ääni
Viro-instituutti kävi Viljandin kansanmusiikkifestivaaleilla, nelipäiväisellä Viljandi folgilla, jonka tunnelma oli mukaansatempaava ensi konserteista alkaen. Lue tunnelmat Viljandista ja katso kuvagalleria!
Viron parhaat merilaulut 2
Viron suosituin meriaiheinen laulu on Tuulevaiksel ööl eli suomeksi vaikkapa Tuuletonna yönä. Sävel ja sanat ovat Jaan Tätten kynästä.
Viron parhaat merilaulut 1
Virossa vietetään tänä vuonna merikulttuurin teemavuotta. Yksi merivuoden ohjelmanumeroista on ollut parhaan virolaisen merilaulun valinta. Kaksitoista kansan lempilaulua on nyt saatu järjestykseen. Tässä pienin esittelyin varustettuna laulut sijoilta 7.–12. Ehdoton parhaimmisto eli 1.–6. esitellään jutun kakkososassa pian.
Festari-ihminen suosittelee
Fillari- ja festivaali-ihminen Ramona Lepik kirjoittaa blogissamme kesäisestä Virosta.
Lähtekää Lahteen – osa 1: Kesäinen Lahti suomensukuisten keskuksena
Lahdessa pidetään kesäkuun puolivälissä Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi ja Runomaraton-festivaali, jossa virolaista kulttuuria edustavat mm. kirjailija Jaak Prozes, runoilija Carolina Pihelgas sekä Reval Ensemble -yhtye. Lähtekää Lahteen!
Noitarumpu soi ja arktinen hurjuus riehui
Juhani Salokannel jakaa mietteitään toukokuun konsertista Helsingin Musiikkitalossa. Veljo Tormisin tuotantoa jazz-sovituksina esittivät laulajat Kadri Voorand ja Liisi Koikson sekä kitaristit Jaak Sooäär ja Paul Daniel.
Kristjan Randalu Trio lopetti liian aikaisin
Kristjan Randalu Trion konsertti Helsingin Musiikkitalon Klubissa oli erinomainen. Kristjan hallitsee pianotekniikkaa taitavasti, ja näkee, että asteikkoja ja murtosointuja on treenattu lapsesta lähtien.
Teatteriin kääntämisestä
Näytelmän kääntäminen alkaa siitä, että saan käsikirjoituksen ja tallenteen esityksestä. Näytelmä olisi hyvä myös nähdä, mutta aina se ei onnistu. Linnateaterin Conwayn perheen kävin katsomassa Tallinnassa. Se oli hyödyllistä, koska …
Mikä tässä kansainvälisessä yhteistyössä on niin koukuttavaa?
Istun Tartossa Tampere Majan vinttihuoneessa ja kirjoitan tätä. Tämä on kolmas kerta, kun olen tässä kaupungissa. Syy jokaiseen visiittiin on ollut sama, teattereiden kansainvälinen yhteistyö.
Viro 100 -juhlinta on alkanut
Pienellä Virolla on käsillä tärkeät hetket. Ensi vuonna 24. helmikuuta Viro viettää sadatta syntymäpäiväänsä. Merkkipäivän juhlinta on jo alkanut. Heinäkuussa alkaa myös Viron kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana.
Teatteriin kääntämisestä
Näytelmän kääntäminen alkaa siitä, että saan käsikirjoituksen ja tallenteen esityksestä. Näytelmä olisi hyvä myös nähdä, mutta aina se ei onnistu. Linnateaterin Conwayn perheen kävin katsomassa Tallinnassa. Se oli hyödyllistä, koska …
Miesten kanssa merellä
Miesten kanssa merellä eli mitä opin tänä kesänä itsestäni ja Virosta ja miten rakensin Suomen siltaa, kirjoittaa Tuglas-seuran viron ja suomen kielen opettaja Maiu Juurik Viro-instituutin blogissa.
Festari-ihminen suosittelee
Fillari- ja festivaali-ihminen Ramona Lepik kirjoittaa blogissamme kesäisestä Virosta.
Virolainen luottaa luontoon
Loodus ja lootus – luonto ja toivo eli luottamus – eroavat viron kielessä toisistaan vain yhden kirjaimen verran. Jo muinaiset virolaiset luottivat luontoon, asettivat toivonsa siihen, varsinkin silloin kun jokin tauti vaivasi tai henkinen tasapaino järkkyi.
Kaksikielisyys – ovi uusiin maailmoihin
Epäreilua – miksi minun pitää käydä tavallisten koulutuntien lisäksi vielä viron tunneilla? Sehän tarkoittaa, että minulla on kaksi tuntia enemmän koulua kuin muilla. Epäreilusta taakasta on sittemmin tullut suuri lahja ja hyöty.
Tervetuloa Viro-instituutin kulttuuriblogiin
Tervetuloa Viro-instituutin suomenkieliseen kulttuuriblogiin, joka tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia juttuja Viroon liittyvistä aiheista – kaikkea maan ja taivaan väliltä.