{"id":292,"date":"2016-09-14T21:41:29","date_gmt":"2016-09-14T18:41:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/?page_id=292"},"modified":"2016-10-03T13:18:04","modified_gmt":"2016-10-03T10:18:04","slug":"lukijalle","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/nippernaati-2\/lukijalle\/","title":{"rendered":"Lukijalle"},"content":{"rendered":"

Nippernaati 2 on kattaus suomentajien poimimaa kirjallisuutta Virosta. Sopivia tekstej\u00e4 valikoidessaan he ovat ajatelleet sek\u00e4 lukijaa ett\u00e4 itse\u00e4\u00e4n: p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on esitell\u00e4 sellaista kaunokirjallisuutta, johon suomalaisen lukijan kannattaa tutustua, mutta joka toisaalta on my\u00f6s jollain tavalla suomentajalle itselleen merkityksellist\u00e4. Lukiessaan ty\u00f6kielens\u00e4 kirjallisuutta suomentaja kohtaa runoja, novelleja, romaaneja ja esseit\u00e4, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t vahvan tuntuman siit\u00e4, ett\u00e4 kyseisen tekstin pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 suomalaiselle lukijalle, se sopisi h\u00e4nelle<\/em>. Yht\u00e4 vahva voi olla k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n tunne siit\u00e4, ett\u00e4 juurin t\u00e4m\u00e4n tekstin<\/em> min\u00e4 haluaisin suomentaa. N\u00e4ist\u00e4 tunnoista on Nippernaati koottu.<\/p>\n

Nippernaati 2 -kokoelman avaa Mart Kivastikin<\/strong> haikea novelli Omakuva naisen ja hevosen kanssa<\/em>. Sen on suomentanut Katariina Suurpalo<\/strong>, johon novellin hevosteema vetosi erityisesti. Sijoitin sen alkuun, koska sen valikoituminen suomennettavaksi ja mukaan t\u00e4h\u00e4n kokoelmaan on hieno esimerkki k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n varmuudesta. Teksti tuntuu omalta, juuri t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n haluaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Se on erinomainen l\u00e4ht\u00f6kohta ty\u00f6lle ja lupaa sujuvaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Vuokralle annetaan<\/em> on elokuvantekij\u00e4n, kirjailijan ja kosmopoliitin Ilmar Taskan<\/strong> hienostunut novelli, joka etenee vaivattomasti soljuen ja kest\u00e4\u00e4 monta lukukertaa. Sen pienist\u00e4 yksityiskohdista avautuu kokonainen ihmisel\u00e4m\u00e4 kaikessa dramaattisuudessaan. Annamari Typ\u00f6n<\/strong> suomennos kuljettaa vaivattomasti Taskan hienostunutta teksti\u00e4.<\/p>\n

Mudlum<\/strong> on viime vuosien mielenkiintoisimpia tulokkaita virolaisessa kirjallisuudessa. Kulttuuriryhmittym\u00e4 ZA\/UMin blogista aloittanut Mudlum kertoo aikalaistarinoita tarkkojen havaintojen kautta. Varja Arolan<\/strong> valikoima ja suomentama novelli Lepp\u00e4kerttujen vuosi<\/em> avasi Mudlumin kiitetyn novellikokoelman, h\u00e4nen esikoisteoksensa T\u00f5sine inimene<\/em> (\u201dVakava ihminen\u201d, 2014).<\/p>\n

Kaur Riismaa<\/strong> on nuori tyylitaituri, joka ei pelk\u00e4\u00e4 haastaa itse\u00e4\u00e4n kokeiluihin. Riismaa julkaisee sek\u00e4 proosaa ett\u00e4 runoutta ja on saanut molemmista palkintoja. Luonnehdinta \u201dedess\u00e4 loistava tulevaisuus, h\u00e4nest\u00e4 kuulemme viel\u00e4\u201d lienee keksitty h\u00e4nen kaltaisiaan varten. Heidi Iivari<\/strong> on poiminut t\u00e4h\u00e4n kokoelmaan tekstej\u00e4 koko Riismaa runoilijan taipaleen varrelta.<\/p>\n

Sveta Grigorjeva<\/strong> on runoilija ja ohjaaja-koreografi-tanssija. H\u00e4nelt\u00e4 on mukana tekstej\u00e4 kokoelmasta Kes kardab Sveta Grigorjevat<\/em> (\u201dKuka pelk\u00e4\u00e4 Sveta Grigorjevaa\u201d, 2013) sek\u00e4 aiemmin julkaisemattomia runoja, jotka eiv\u00e4t ole n\u00e4hneet painomustetta viel\u00e4 viroksikaan. Runot on valikoinut ja suomentanut Tuula Irene Friman<\/strong>. Sveta Grigorjeva on tuulettanut sek\u00e4 virolaista kirjallisuus- ja taidekentt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin lukijoidensa p\u00e4\u00e4kopan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. H\u00e4n mets\u00e4st\u00e4\u00e4 ajallista taidetta \u2013 vastakohtana ajattomalle.<\/p>\n

Marko M\u00e4gi<\/strong> on virolaisten kirjallisuuspiirien tuntema ilmi\u00f6 ja ilmi\u00f6m\u00e4inen esiintyj\u00e4, punkrunoilija, jota ei kai olisi voinut mukaan poimia ja suomentaa kukaan muu kuin Hannu Oittinen<\/strong>. Ryyp\u00adp\u00e4\u00e4\u00admisest\u00e4, remuamisesta, krapuloista ja toipumisesta kirjoittava M\u00e4gi tavoittaa paljon lyhyisiin s\u00e4keisiins\u00e4. Mukana on runoja useista teoksista.<\/p>\n

Kustannustoimittajan ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6ll\u00e4 hankittu kirjoittajan kokemus tekee Kai Aareleidista<\/strong> hyvin taitavan ja vahvan kirjailijan \u2013 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 teksteiss\u00e4\u00e4n tekee. Aareleid on julkaissut yhden t\u00e4m\u00e4n vuoden 2016 vahvimmista romaaneista, Linnade p\u00f5letamine<\/em> (\u201dKaupunkien polttaminen\u201d), mutta sen suomennettavaksi p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 odotellessa on mahdollista lukea Hanna Pippurin<\/strong> valikoimaa ja suomentamaa runoutta ja lyhytproosaa. Aareleidin runoilla ja novelleilla on h\u00e4nen omien sanojensa mukaan se yhteys, ett\u00e4 runot ovat novelleja, joita h\u00e4n ei ole ehtinyt kirjoittaa.<\/p>\n

Tekstien moniottelija, useiden kirjallisuusgenrejen taitaja J\u00fcri Kolk<\/strong> esi\u00adtell\u00e4\u00e4n Nippernaati 2:ssa prosaistina. Lyhytproosa sopii h\u00e4nelle ja on muutenkin eritt\u00e4in virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa. Kolkin lastut ovat pari vuotta sitten julkaistusta kokoelmasta Suur v\u00f5idujooks<\/em> (\u201dSuuri kilpajuoksu\u201d, 2015) ja ne on suomentanut Anniina Ljokkoi<\/strong>, jonka tuntuma teksteist\u00e4 oli niin vahva, ett\u00e4 Kolk valikoitui mukaan t\u00e4h\u00e4n kokoelmaan toisena heti Kivastikin j\u00e4lkeen. Kolkin proosapaloissa on vimmaa ja kokeellisuutta. El\u00e4m\u00e4\u00e4 voi tarkastella n\u00e4inkin.<\/p>\n

Kirjailija ja kirjallisuudentutkija Jaan Undusk<\/strong> on mukana Kaisu Lahikaisen<\/strong> novellisuomennoksena. Rakkaudesta kirjaan<\/em> on hurmaava puolustuspuhe laajalle lukeneisuudelle ja sivistykselle, mutta ripaus ruumiillisuutta tekee tekstist\u00e4 todellisen taideteoksen.<\/p>\n

Per\u00e4npit\u00e4j\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkertaisessa kokoelmassa on Paavo Matsin<\/strong>. H\u00e4n ei ole suinkaan mik\u00e4\u00e4n h\u00e4nn\u00e4nhuippu, vaan vakaa per\u00e4mies, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 virolaisessa kirjallisuudessa voikaan tehd\u00e4. H\u00e4nen tuore romaaninsa Gogoli disko<\/em> (\u201dGogolin disko\u201d, 2015), josta olen itse suomentanut katkelman, on viime vuoden kiitetyin ja eniten \u00e4llik\u00e4ll\u00e4 ly\u00f6nyt teos. Se on sekoitus tuttua ja eksoottista, se on tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iseen Viljandin kaupunkiin, jonne ilmestyy kuolleista her\u00e4nnyt Gogol.<\/p>\n

\"dots\"<\/p>\n

Kiit\u00e4n kirjailijoita hienoista teksteist\u00e4 ja my\u00f6nteisest\u00e4 suhtautumisesta, kollegoita hiotuista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 ja erinomaisesta ty\u00f6prosessista sek\u00e4 tukijoita kannustuksesta ja luottamuksesta. Kehotan lukijoita seuraamaan Viro-instituutin tapahtumatarjontaa ja tulemaan kuuntelemaan Nippernaati 2:n kirjailijoita. Eniten kuitenkin toivotan antoisia lukuhetki\u00e4 suomennetun virolaisen kirjallisuuden parissa!<\/p>\n

Sanna Immanen<\/h5>\n

suomentaja ja p\u00e4\u00e4toimittaja<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nippernaati 2 on kattaus suomentajien poimimaa kirjallisuutta Virosta. Sopivia tekstej\u00e4 valikoidessaan he ovat ajatelleet sek\u00e4 lukijaa ett\u00e4 itse\u00e4\u00e4n: p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on esitell\u00e4 sellaista kaunokirjallisuutta, johon suomalaisen lukijan kannattaa tutustua, mutta joka toisaalta on my\u00f6s jollain tavalla suomentajalle itselleen merkityksellist\u00e4. Lukiessaan ty\u00f6kielens\u00e4 kirjallisuutta suomentaja kohtaa runoja, novelleja, romaaneja ja esseit\u00e4, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t vahvan tuntuman siit\u00e4, ett\u00e4 kyseisen tekstin pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 suomalaiselle lukijalle, …<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":289,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/292"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=292"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/292\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":324,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/292\/revisions\/324"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/289"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}