T\u00e4m\u00e4 on kolmas Nippernaati ja siis kolmas kerta, kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t esittelev\u00e4t suomalaisille lukijoille virolaista nykykirjallisuutta \u2013 sellaisia kirjailijoita, joita on suomennettu vasta v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan. Totta puhuen muunlaisia virolaisia nykykirjailijoita ei ole olemassakaan, ja kokonaisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6steoksen kustannetuksi tuleminen on harvinaista. Kustantaja tarvitsee myynti\u00e4 kulujensa katteeksi. Virolaisia kirjoja kyll\u00e4 lainataan ja luetaan ahkerasti, mutta niit\u00e4 ei osteta tarpeeksi. Jos ei kustanneta, uhkaa k\u00e4yd\u00e4 niin, ettei pian my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lueta. Viro-instituutin Suomen-edustuston l\u00e4\u00e4ke t\u00e4h\u00e4n on oma julkaisu, jossa sek\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n kirjailijoita ett\u00e4 julkaistaan heilt\u00e4 edustavia tekstej\u00e4.<\/p>\n
Asiantuntijaroolissa ovat suomentajat, hanketta luotsaa p\u00e4\u00e4toimittaja ja alkuvaihetta koordinoi toimitusneuvosto. Nippernaati on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin kulttuurivienti\u00e4, mutta ollessaan vienti\u00e4 se on samanaikaisesti my\u00f6s Suomeen kohdistuvaa kulttuurituontia, joka on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuuletusta ja pit\u00e4\u00e4 ajattelun raikkaana. Lukija saa Nippernaatinsa edelleen ilmaiseksi, mink\u00e4 ovat Viron puolelta mahdollistaneet Viron kulttuuriministeri\u00f6 ja Viron kulttuurirahasto ja vastaavasti Suomesta WSOY:n kirjallisuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 sek\u00e4 yhdistykset Virkku ja Viro-instituutin yst\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Seuraavaksi esittelen lyhyesti kolmannen Nippernaatin sis\u00e4ll\u00f6n. Kun kerran hommaan ryhtyy, se kannattaa tehd\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti! Niinp\u00e4 sijoitin kattauksemme alkuun Olavi Ruitlasen<\/strong> huikean kala-jutun Arja Korhosen<\/strong> mestarillisena suomennoksena\/savonnoksena. Hyv\u00e4 lukija, t\u00e4m\u00e4n takia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n: lukeminen maistuu takuulla Sinulle, mutta k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen maistui my\u00f6s tekij\u00e4lleen! Ei voi kuin toivoa, ett\u00e4 Ruitlasen romaani l\u00f6yt\u00e4isi Suomesta kustantajan. Piret Jaaksin<\/strong> novelleissa ei mik\u00e4\u00e4n ole sit\u00e4, milt\u00e4 ensin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tarinat ovat kummia, samoin h\u00e4nen henkil\u00f6ns\u00e4, nuo omalaatuiset, traumatisoituneet sankarit, joita Jaaks kuitenkin kuvaa l\u00e4mpim\u00e4n hyv\u00e4ntahtoisesti. Jaaks haluaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisuutta, mille h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on nykymaailmassa suuri tarve. Piret Jaaksia suomentaa Annamari Typp\u00f6<\/strong>.<\/p>\n Mihkel Mutt<\/strong> on virolaisen nykykirjallisuuden maamerkkej\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n brittil\u00e4isen huumorin ilmentym\u00e4n\u00e4 maansa sanataiteessa. Muttin tuoreimman teoksen \u201dViron ymp\u00e4rileikkaajan<\/em>\u201d p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rileikkauttaa itsens\u00e4 henkisesti eli muuttua muuksi ja olla olematta virolainen mies. Ongelmakentt\u00e4 ei ole Virossa vieras eik\u00e4 varmasti Suomessakaan: joskus olisi helpompaa ja k\u00e4tev\u00e4mp\u00e4\u00e4 olla jotain muuta kuin pienen, tuntemattoman, syrj\u00e4isen kansan edustaja. Mutta mik\u00e4 sitten ja kuinka? Muttia on suomennettu jonkin verran, t\u00e4ll\u00e4 kertaa n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00e4 naputti Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong>.<\/p>\n Kokoelman keskell\u00e4 on nelj\u00e4n runoilijan verran lyriikkaa. Mart Kanguria<\/strong> on jo ehditty jopa kutsua neroksi, mutta ainakin yht\u00e4 nousujohteista kaavaa h\u00e4n noudattaa: julkaisee runokokoelman ja voittaa sill\u00e4 palkinnon. Kangurin tiiviit, rytmiset runot puhuvat suoraan ja osuvasti, silti usein leikillisesti. Heidi Iivarin<\/strong> suomennoksina Kangurin sanaleikit ja soinnutukset kest\u00e4v\u00e4t tuon runolle aina niin kriittisen hypyn kielest\u00e4 toiseen. Muusikko ja tarinankertoja Veronika Kivisilla<\/strong> on arjen tarkkailija. H\u00e4nen s\u00e4keens\u00e4 tulevat milloin lapsiperheest\u00e4, parisuhteesta, paikallisjunasta, kadulta tai l\u00e4hikaupasta. Ja arkeahan me kaikki enimm\u00e4kseen el\u00e4mme, siksi Kivisillan tekstit ovat niin tervetulleita havaintoja lukijalleen. Suomennokset ovat Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen<\/strong> k\u00e4sialaa.<\/p>\n Muusikko ja runoilija Jaan Pehkin<\/strong> tuotannossa arki ja arkisuus ovat vahvasti l\u00e4sn\u00e4, mutta my\u00f6s t\u00e4ynn\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 ja hupaisia kuvakulmia. Er\u00e4\u00e4nlaisena monumenttina on mukana vuoden 1994 syyskuun lopun p\u00e4ivist\u00e4 kertova pitk\u00e4 runo. Jaan Pehkin tekstit on valikoinut ja suomentanut Merja Aho<\/strong>. Sek\u00e4 Veronika Kivisilla ett\u00e4 Jaan Pehk ovat erinomaisia esiintyji\u00e4, joten jos sinulle tarjoutuu tilaisuus n\u00e4hd\u00e4 heit\u00e4 liven\u00e4, siihen kan-nattaa tarttua. Nuori Eda Ahi<\/strong> on taituri, sill\u00e4 sit\u00e4 pakottoman tuntuinen loppusoinnuttelu ja riimittely ehdottomasti edellytt\u00e4\u00e4. Ahi on kuin tuulahdus menneest\u00e4, mutta yht\u00e4 aikaa uutta luova ja raikas. Luonnollisesti mitallisuus vaatii k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lt\u00e4kin paljon. Haasteisiin on tarttunut Anna Kyr\u00f6<\/strong>, jolla on varmat, harjaantuneet otteet. Tiina Laanemin<\/strong> kyn\u00e4st\u00e4 on ilmestynyt novelleja, romaaneja ja n\u00e4ytelmi\u00e4. Laanem on sujuva kertoja, jolla on kiinnostavat henkil\u00f6t. T\u00e4m\u00e4nkertaiseen Nippernaatiin suomentaja Varja Arola<\/strong> poimi katkelmaksi Laanemin tuoreimman romaanin aloituksen.<\/p>\n Semiootikon koulutuksen saaneen Sven Vabarin<\/strong> novelli tulee suoraan Viron katutaidep\u00e4\u00e4kaupungista Tartosta ja kertoo huippukiehtovan modernin tarinan Anniina Ljokkoin<\/strong> suomentamana. Katutaiteesta \u2013 graffiteista ja muraaleista \u2013 on tullut osa eurooppalaisten kaupunkien katukuvaa ja anonymiteetilla leikittelevist\u00e4 taiteilijoista sen airuita. Kenties Vabarin novelli on nyt laajalle lukijakunnalle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi kuin viel\u00e4 muutama vuosi sitten. Edward von L\u00f5ngus<\/strong> on todellinen virolainen katutaiteilija, jonka henkil\u00f6llisyyden tiet\u00e4v\u00e4t vain harvat. Kenties von L\u00f5ngus tai Sven Vabarin luomat taiteilijat ovat useiden ihmisten \u201dtuote\u201d niin kuin on uumoiltu maailmanlaajuisesti tunnetusta Banksysta. Valdur Mikita<\/strong>, t\u00e4m\u00e4nkertaisen Nippernaatin toinen semiootikko, on yksi viime aikojen virolaisen kirjallisuuden mielenkiintoisimmista ilmi\u00f6ist\u00e4. Kirjoittamalla mets\u00e4st\u00e4 ja kielest\u00e4, luonnosta ja kulttuurista h\u00e4n on ik\u00e4\u00e4n kuin lahjoittanut ne virolaisille uudestaan, saanut huomaamaan ne ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 omina. Teksteihins\u00e4 Valdur Mikita suhtautuu hyvin omintakeisesti: ne ovat jatkuvassa muutoksessa, niit\u00e4 voi ja pit\u00e4\u00e4 editoida viel\u00e4 ilmestymisen j\u00e4lkeenkin. Esittelemme Mikitaa Hanna Pippurin<\/strong> suomennoksena Nippernaatin ankkuripaikalla, ik\u00e4\u00e4n kuin viel\u00e4 alleviivaamassa sit\u00e4, ett\u00e4 virolaisella kirjallisuudella voi olla annettavaa suomalaiselle lukijalle. Viro ja Suomi ovat niin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan \u2013 eih\u00e4n meit\u00e4 erota kuin kieli. Ehk\u00e4 mikitalainen mets\u00e4l\u00e4isyys voisi puhutella uudella tavalla my\u00f6s ik\u00e4ns\u00e4 saloilla samonnutta suomalaista?<\/p>\n Kiit\u00e4n kirjailijoita hienoista teksteist\u00e4 ja my\u00f6nteisest\u00e4 suhtautumisesta, suomentajia hiotuista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 ja erinomaisesta ty\u00f6prosessista sek\u00e4 toimitusneuvostoa raikkaista ideoista ja yhteisist\u00e4 pohdinnoista.Erityiskiitokset kuuluvat Nippernaatin mahdollistajille eli rahoittajille. Ilman niit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen, monivivahteinen ja laaja tuoreen virolaisen kirjallisuuden suomenkielinen katsaus ei olisi mahdollinen, vaikka se kuinka on tervetullut. Kehotan lukijoita seuraamaan Viro-instituutin tapahtumatarjontaa ja tulemaan kuuntelemaan Nippernaati 3:n kirjailijoita. Eniten kuitenkin toivotan antoisia lukuhetki\u00e4 suomennetun virolaisen kirjallisuuden parissa!<\/p>\n Sanna Immanen T\u00e4m\u00e4 on kolmas Nippernaati ja siis kolmas kerta, kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t esittelev\u00e4t suomalaisille lukijoille virolaista nykykirjallisuutta \u2013 sellaisia kirjailijoita, joita on suomennettu vasta v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan. Totta puhuen muunlaisia virolaisia nykykirjailijoita ei ole olemassakaan, ja kokonaisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6steoksen kustannetuksi tuleminen on harvinaista. Kustantaja tarvitsee myynti\u00e4 kulujensa katteeksi. Virolaisia kirjoja kyll\u00e4 lainataan ja luetaan ahkerasti, mutta niit\u00e4 ei osteta tarpeeksi. Jos ei …<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":469,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/487"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=487"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/487\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":488,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/487\/revisions\/488"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\np\u00e4\u00e4toimittattaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"