{"id":500,"date":"2020-11-10T16:15:43","date_gmt":"2020-11-10T14:15:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/?page_id=500"},"modified":"2020-11-10T16:15:43","modified_gmt":"2020-11-10T14:15:43","slug":"mihkel-mutt","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/nippernaati-3\/mihkel-mutt\/","title":{"rendered":"Mihkel Mutt"},"content":{"rendered":"<h2>Katkelma romaanista Eesti u\u0308mberl\u00f5ikaja<\/h2>\n<h4>Suomentanut Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/h4>\n<p><em>Romaani Eesti u\u0308mberl\u00f5ikaja (&#8220;Viron ymp\u00e4rileikkaaja&#8221;) on ilmestynyt vuonna 2016.<\/em><\/p>\n<h3><\/h3>\n<h3>Episodi<\/h3>\n<p>Kun R\u00e4hn laski p\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyynylle ja veti henke\u00e4, h\u00e4nen ylleen kumartui punap\u00e4inen Svetlana, joka katsoi h\u00e4nt\u00e4 seesteisin ilmein kuten osaavat tehd\u00e4 vain slaavilaiset naiset (no, ehk\u00e4 my\u00f6s espanjalaiset, hollantilaiset, kiinalaiset, intialaiset ja muun rotuiset naiset, joiden kanssa R\u00e4hnill\u00e4 ei sattunut olemaan tilaisuutta olla yhteydess\u00e4), ja sanoi:<\/p>\n<p>\u201dSin\u00e4 et ole samanlainen kuin virolaismiehet yleens\u00e4. Sin\u00e4 olet paljon eloisampi ja tulisempi. Sin\u00e4 olet niin antelias ja valtavan virkist\u00e4v\u00e4! Suuret kiitokset sinulle!\u201d<\/p>\n<p>R\u00e4hn k\u00e4hisi mieliss\u00e4\u00e4n jotain vastaukseksi ja veti Svetlanan p\u00e4\u00e4n kaulaansa vasten. My\u00f6s Svetlana oli opas ja t\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtui oppaiden kes\u00e4p\u00e4ivill\u00e4. R\u00e4hnist\u00e4 tuntui kuin h\u00e4net olisi jotenkin korotettu, h\u00e4n oli saanut tunnustusta. Svetlanan sanojen merkitys selvisi h\u00e4nelle vasta hetken kuluttua. H\u00e4nt\u00e4 kehuttiin siit\u00e4, ettei h\u00e4n kuulunut omaan<br \/>\nkansallisuuteensa! Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kehuttiin oman kansallisuutensa<br \/>\npetturina.<\/p>\n<p>R\u00e4hn ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut pett\u00e4nyt suoranaisesti eik\u00e4 tahallaan, mutta syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli minimaalisessa m\u00e4\u00e4rin tehnyt niin. H\u00e4n oli ollut mieliss\u00e4\u00e4n saamastaan kohteliaisuudesta,<br \/>\naivan kuin h\u00e4n ei olisi samanlainen kuin muut virolaismiehet, veljens\u00e4 ja kilpailijansa. Olisiko katalonialainen hurmioitunut, jos joku olisi sanonut h\u00e4nelle s\u00e4ngyss\u00e4, ettei h\u00e4n ole mik\u00e4\u00e4n katalonialainen tai jotain vastaavaa? Vai kiljahtelisiko friisil\u00e4ismies onnessaan, kun<br \/>\nkuulisi olevansa kuin saksalainen?<\/p>\n<p>Svetlana tuntui lukeneen h\u00e4nen ajatuksensa. \u201dMinun pikkuruinen kryptoven\u00e4l\u00e4iseni\u201d, h\u00e4n sanoi. \u201dTule minun luokseni, tule suuren slaavilaisen mamisi syliin!\u201d<\/p>\n<p>Itsest\u00e4\u00e4n tietoiseksi tuleminen saattaa jonkun mielest\u00e4 vaikuttaa silt\u00e4 kuin olisi saanut kuolindiagnoosin. Ensi kertaa kuullessaan h\u00e4n hymyilee uskomatta viesti\u00e4. Sitten h\u00e4n suuttuu, kielt\u00e4\u00e4 kategorisesti ja vaihtaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4. Sitten h\u00e4net valtaa ahdistus, ett\u00e4 miksi juuri min\u00e4.\u00a0 Sitten h\u00e4n aloittaa tinkimisen ja kaupank\u00e4ynnin siit\u00e4, etteik\u00f6 mitenk\u00e4\u00e4n olisi mahdollista hoitaa, hidastaa ja niin edelleen. Tyytyy lopulta kohtaloonsa, sitten seuraa resignaatio ja hiljainen alistuminen.<\/p>\n<p>Minun kanssani asiat olivat toisin, minussa syttyi mielet\u00f6n el\u00e4m\u00e4nhalu ja valtava toiminnan tahto. Sieluni kiljui: En halua el\u00e4\u00e4 ainokaista el\u00e4m\u00e4\u00e4ni niin kuin teuraaksi viet\u00e4v\u00e4 karitsa! Minun pit\u00e4\u00e4 panna vastaan,se on minun velvollisuuteni.<\/p>\n<p>Min\u00e4 olen my\u00f6s ihminen! Sin\u00e4 hetken\u00e4 minussa syntyi mielet\u00f6n idea, jolle pyhitin suurimman osan seuraavista vuosista. P\u00e4\u00e4tin, hitto viek\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 en olekaan virolainen mies!<br \/>\nP\u00e4\u00e4tin ymp\u00e4rileikkauttaa itseni. Ei, ei toki juutalaiseen (brit milah) eik\u00e4 arabialaiseen (khitan) tapaan, vaan henkisesti. P\u00e4\u00e4tin muuttua toiseksi ihmiseksi.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6s oli hieno, siihen sis\u00e4ltyi kauneutta, tenhoa ja kauhua, aivan kuin olisi katsonut j\u00e4ttim\u00e4iseen maalaukselliseen kuiluun. Mutta mist\u00e4 pit\u00e4isi aloittaa? Suhteellisen helppoa oli ratkaista kysymys \u2013 keneksi.<\/p>\n<p>Lapsuudessani oli suosittu v\u00e4rillinen kuvakirja miehist\u00e4 ja naisista, jotka edustivat monenlaisia ammatteja. Heill\u00e4 oli silm\u00e4\u00e4npist\u00e4v\u00e4t tunnukset: valkoista ty\u00f6takkia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri stetoskooppi kaulassa, harjaa ja tuhka\u00e4mp\u00e4ri\u00e4 kantava nuohooja, laukkua kuljettava<br \/>\npostiljooni, autonkuljettaja, insin\u00f6\u00f6ri ja muita. Kuvan alla oli teemaan liittyv\u00e4 runo. Kirjan nimi oli Mik\u00e4 sinusta tulee? Viimeisen\u00e4 viel\u00e4 moralistinen lause \u201dMeid\u00e4n maassamme kaikki ty\u00f6t ovat hyvi\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Kuvittelin nyt mieless\u00e4ni kirjaa nimelt\u00e4 Keneksi ymp\u00e4rileikkauttaa itsens\u00e4? Harmi kyll\u00e4 en voinut sanoa, ett\u00e4 kaikki kansat ovat yht\u00e4 hyvi\u00e4. Lis\u00e4ksi minulla oli jo yksi olemassa, virolaiset (vai oliko se ammatti?) ja halusin vaihtaa sen tai pikemminkin oppia joksikin<br \/>\ntoiseksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen helpointa olisi muuttua ven\u00e4l\u00e4iseksi. Sen olivat jotkut virolaiset tehneet viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana, joskin olennaisesti harvemmat kuin XIX vuosisadalla saksalaistuneet. Se jo sin\u00e4ns\u00e4 esti minua tyytym\u00e4st\u00e4 n\u00e4ihin kahteen mahdollisuuteen.<\/p>\n<p>Koska en en\u00e4\u00e4 kuulunut varhaisnuoriin, niin ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 hienommat muuttumisleikit j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois ja on valittava jotain vankempaa, toimittava varman p\u00e4\u00e4lle. P\u00e4\u00e4tin ryhty\u00e4 englantilaiselta kasvualustalta ponnistaneeksi britiksi. Skotti ja irlantilainen olisivat ehk\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, mutta huomioon ottaen meik\u00e4l\u00e4isen mahdollisuudet ne olisivat liian vaativia.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4tin aloittaa ymp\u00e4rileikkauksen kotimaassa ja l\u00e4hte\u00e4 my\u00f6hemmin muualle hoitamaan asia loppuun. Ennen kaikkea periaatteessa ja p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 minun oli muututtava. Ulkon\u00e4\u00f6n suhteen ei ollut mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4 (menn\u00e4 plastiikkakirurgin vastaanotolle pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 minulle pit\u00e4isi tehd\u00e4 \u201dstiff upper lip\u201d, haluan<br \/>\nolla \u201dweak chin aristocrat\u201d!). Kaikki muukin kirjoista ja elokuvista tuttu varustus, piiput ja muut, ovat jo vanhentuneet ja sopivat parhaassa tapauksessa teatterilavalle tai epookkijuhliin.<\/p>\n<p>Halusin uudistaa omaa sis\u00e4ist\u00e4 min\u00e4\u00e4ni, ty\u00f6nty\u00e4 uuteen henkiseen itseeni. Kaikki alkaa tietysti kielen vaihtamisella. K\u00e4vin kuntakeskuksessa englannin kielen kursseilla, mutta ymm\u00e4rsin varsin varhain, ett\u00e4 tietyst\u00e4 etapista eteenp\u00e4in se on pelkk\u00e4\u00e4 ajanhukkaa. Min\u00e4 en ollut naiivi ja ymm\u00e4rsin heti alkuunsa, ett\u00e4 kaikki ne unissaopiskelut ja pikakurssit,<br \/>\njotka lupaavat opettaa kielen muutamassa viikossa, ovat pelkk\u00e4\u00e4 huijausta ja rahan mets\u00e4styst\u00e4. On tietysti olemassa ylilahjakkaita, jotka omaksuvat uuden kielen muutamassa viikossa, mutta heit\u00e4 on vain yksi tuhannesta. Ja se alkeellinen taso, jonka Egyptiss\u00e4 tai muualla hallitsee koko palvelusv\u00e4ki voidakseen keskustella turistien kanssa, se ei tyydytt\u00e4nyt minua.<\/p>\n<p>Min\u00e4 aloin opiskella hullun lailla, suorastaan fanaattisesti, kuten englantilaiset itsekin sanovat, the hard way. Kirjoitin sanoja ja ilmaisuja paperilappusille ja p\u00e4ntt\u00e4sin niit\u00e4 aamusta iltaan. Systematisoin kielen eri tasoja, business English, puhekieli, kirjalliset<br \/>\ntyyli-ilmaisut, sananlaskut, kaupunkilaisslangi, lasten kieli ja niin edelleen. Kuuntelin BBC:st\u00e4 ja my\u00f6s muualta kieliohjelmia, ostin internetist\u00e4 jopa audiovisuaalista materiaalia muistitikulla, jossa oli harjoituksia. Olin joskus ottanut hotellihuoneen p\u00f6yt\u00e4laatikosta<br \/>\nRaamatun (harmi ettei se ollut se King James Bible) ja opettelin siit\u00e4 ulkoa kymmenen k\u00e4sky\u00e4, Lord\u00b4s Prayerin ja muutaman muun kohdan (Johanneksen evankeliumin alku, Paavalin kolmas kirje korinttolaisille ja niin edelleen), sellaista mit\u00e4 sivistyneen ihmisen on tunnettava.<\/p>\n<p>Olin tietoinen metodini heikkouksista. Kun omaksuu kielen luonnollisella tavalla, olkoonpa lapsuudessa tai my\u00f6hemmin vastaavanlaisessa milj\u00f6\u00f6ss\u00e4, niin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kehittyy systeemi, jonka osat ovat tekemisiss\u00e4 toistensa kanssa ja kieli muuttuu nopeammin omaksuttavaksi.<br \/>\nSit\u00e4 vastoin minun opiskeluni oli systemaattiseen kouliintumiseen verrattuna sanakirjan p\u00e4\u00e4h\u00e4n takomista. Toinen on kuin kangas, jonka loimet punoutuvat yhteen, toinen niin kuin kokoon pr\u00e4ss\u00e4tty huopa. Mutta min\u00e4 tiesin, ett\u00e4 huopakin voi jonain hetken\u00e4 muuttua tosi vahvaksi, ja uskoin ett\u00e4 ty\u00f6ni alkaa pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kantaa satoa, uskoin ett\u00e4 joskus olen vahvaa huopaa\u2026<\/p>\n<p>Opiskelin kaikkialla, my\u00f6s t\u00f6iss\u00e4 ollessani silloin kun oli silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksen verran vapaata aikaa. Kun joku sattui katsomaan mit\u00e4 pikkuruisia paperinpalasia selailin, niin selitin tilanteen kaikessa rauhassa.<br \/>\n\u201dOpiskelen englantia.\u201d \u2013 \u201dAhaa\u201d kommentoitiin kohteliaasti. \u201dOletko l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 matkalle?\u201d<br \/>\nPuistelin p\u00e4\u00e4t\u00e4ni.<br \/>\n\u201dTy\u00f6paikka? Uusia haasteita?\u201d tutkailtiin uteliaasti. \u201dL\u00e4hdet matkoille? Pyritk\u00f6 firman ulkomaanedustustoon?\u201d<br \/>\n\u201dEn\u201d, vastasin, \u201dajattelin ruveta englantilaiseksi.\u201d<br \/>\nKaikki nauroivat.<\/p>\n<p>Ilmeni, ettei uuden kielen oppiminen olekaan niin vaikeaa. Paljon hankalampaa on unohtaa \u00e4idinkieli. Yritin kyll\u00e4 ajatella ja keskustella itsekseni englanniksi, mutta se on ilmeisesti yht\u00e4 absurdia kuin shakin pelaaminen itse\u00e4ns\u00e4 vastaan. Ymm\u00e4rsin, etten edes<br \/>\npystyisi unohtamaan \u00e4idinkielt\u00e4. Enint\u00e4\u00e4n sen voisi tunkea johonkin \u201dtaakse\u201d. Uuden kielen oli tultava esille niin kuin moderni lasitalo nousee vanhan kaupunginmuurin eteen. Aloin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 on mahdotonta saavuttaa, jos j\u00e4\u00e4 kotimaahan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 voit k\u00e4yd\u00e4<br \/>\nvaikka p\u00e4ivitt\u00e4in kolmella kurssilla niin kuin anonyymi alkoholisti k\u00e4y kokouksissa, voit vaikka asua vieraan kielen opettajasi kanssa \u2013 mutta kansallisuuttasi et pysty vaihtamaan, koska kaiken aikaa ymp\u00e4rill\u00e4si on ihmisi\u00e4, jotka puhuvat \u00e4idinkielt\u00e4si. Ja jopa silloin<br \/>\nkun he eiv\u00e4t puhu kanssasi \u2013 sorina on tuttu ja sill\u00e4 hyv\u00e4.<\/p>\n<p>Mik\u00e4 viel\u00e4 kummallisempaa: jopa silloin kun he vaikenevat, heist\u00e4 s\u00e4teilee sit\u00e4 samaista \u00e4idinkielt\u00e4 aivan kuin salaper\u00e4isi\u00e4 laineita. Ne aktivoivat salamannopeasti aivoissasi vanhat \u201dpes\u00e4kkeet\u201d tai \u201dkeskukset\u201d, sin\u00e4 sytyt, alat my\u00f6s ajatella, mutta toki \u00e4idinkielell\u00e4, ja se on jo sama kuin puhuisi. Jopa silloinkin kun erist\u00e4ydyt maailmasta, sulkeudut<br \/>\nvaikkapa perunakuoppaan ja yrit\u00e4t siell\u00e4 siteerata englanninkielist\u00e4 pipliaa, pysyy siell\u00e4kin, pimeydess\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6 vironkielisen\u00e4. Olet perunakuopassa, jonka roimasti k\u00e4\u00e4nn\u00e4t potatocellar\u2019iksi, mutta ensimm\u00e4inen aistimus tilasta on sittenkin \u00e4idinkielinen.<\/p>\n<p>Ei siis ole mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4 paeta yksin\u00e4iselle luodolle eik\u00e4 majakkatorniin. Jopa silloin kun annat koko ymp\u00e4rist\u00f6n muuttua, huonekalut ja multa mukaan luettuna, on yll\u00e4si edelleen vironkielinen taivas, pilvet, tuuli ja t\u00e4hdet. Ja hyv\u00e4sti britiksi muuttuminen! Ajatukset l\u00e4htev\u00e4t harhailemaan, huomaat \u00e4kki\u00e4 uneksivasi viron kielell\u00e4 ja voit moittia kipe\u00e4sti, mutta vain itse\u00e4si. Lopulta viittaat kintaalla.<\/p>\n<p>Ymm\u00e4rsin ettei t\u00e4ss\u00e4 ole mink\u00e4\u00e4nlaista mahdollisuutta. On l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 pois, vaikka<br \/>\nolinkin ymp\u00e4rileikannut itseni vasta nelj\u00e4nneksen verran, ja hoidettava asia loppuun jossain muualla.<\/p>\n<p>Ja on tietysti ment\u00e4v\u00e4 yksin. Vaikka l\u00f6yt\u00e4isi toisen samanlaisen ymp\u00e4rileikkaajan, niin yhdess\u00e4 on vaikeampaa. Saattaa helposti liukastua, kun joutuu koko ajan puhumaan vierasta kielt\u00e4. Alussa pinnistell\u00e4\u00e4n sankarillisesti, mutta seuraavassa hetkess\u00e4 toinen ei l\u00f6yd\u00e4<br \/>\nsanoja jonkin monimutkaisemman asian selvitt\u00e4miseen, h\u00e4n vaihtaa viron kieleen tai toinen sanoo sen. Ja silloin kaikki on mennytt\u00e4. Ja silloinkin kun ei livet\u00e4 \u00e4idinkieleen, on kahdestaan paha olla.<\/p>\n<p>Mainitsin aikaisemmin, ett\u00e4 taivas on Viron yll\u00e4 vironkielinen. Se taivas j\u00e4i nyt sinne. Mutta toinen ihminen l\u00e4hti mukaan. Kieli liimautuu ihmisen kylkeen jonkinlaisen muovikelmun tavoin. Katsot toisen takamusta, ja samassa ollaankin Virossa. Tajuat, ett\u00e4 Viro on salakuljettajan ottein hiipinyt kaveriksi matkallesi. Siksi ei kannata ottaa mit\u00e4\u00e4n mukaan.<br \/>\nMatkalaukku, selk\u00e4reppu, p\u00e4\u00e4llysvaatteet ja kaikki muukin on viet\u00e4v\u00e4 roskikseen, koska niill\u00e4 on vironkieliset nimet.<\/p>\n<p>On suositeltavaa, ett\u00e4 sellaiset tekniset ja neutraalit esineet kuin tietokone ja puhelin vaihdettaisiin toisiin. Tai ainakin uusittaisiin niiden koko sis\u00e4lt\u00f6. Kaikki kotimaiset failit on sammutettava \u2013 niin sanan suoranaisessa merkityksess\u00e4 kuin my\u00f6s metaforisesti. Kytke\u00e4 irti. Sulkea tilit. Suodattimet p\u00e4\u00e4lle. Suodattimia ei ole koskaan liian paljon! Vain<br \/>\nt\u00e4ll\u00e4 tavoin on mahdollista toteuttaa ymp\u00e4rileikkaus.<\/p>\n<p>Kieli on t\u00e4rke\u00e4, mutta se ei viel\u00e4 riit\u00e4. Tarkoitukseni ei ollut valmistua englantia loistavasti taitavaksi Ala-Kolkakyl\u00e4n kieltenopettajaksi. On syvennytt\u00e4v\u00e4 kulttuuriin. Otin asian eritt\u00e4in vakavasti. Hankin alustavat tiedot kriketist\u00e4 ja suoritin brittil\u00e4isen historian pikakurssin. Luin kuningas Arthurista ja Guy Fawkesista, chartismista ja suffrageteista. K\u00e4vin Merciassa ja Loch Nessill\u00e4. Tutkailin Hogarthin kuvista julkaistuja kommentteja. K\u00e4vin l\u00e4pi Emile<br \/>\nLegouin teoksen A History of English Literature. The Middle Ages and the Renascense (650\u20131660), koska pidin ranskalaisia puolueettomampina ja j\u00e4rkiper\u00e4isempin\u00e4. Luin William Langelandin runoelman Piers Plowmanista ja Samuel Pepysin p\u00e4iv\u00e4kirjan.<\/p>\n<p>Kahden vuoden kuluttua ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 menoa elinp\u00e4iv\u00e4ni eiv\u00e4t riit\u00e4. Olin p\u00e4\u00e4ssyt Ruskiniin ja Walter Pateriniin. Siit\u00e4 l\u00e4htien otin v\u00e4h\u00e4n keve\u00e4mmin. Keskityin klassikkoihin. Ei siksi, ett\u00e4 siteeraisin heit\u00e4, vaan antautuakseni heille ja k\u00e4yd\u00e4kseni kulttuurikylvyss\u00e4. Joidenkin kirjailijoiden osalta riitt\u00e4v\u00e4t yhteenvedot. Vaikka enemmist\u00f6 niist\u00e4 oli tehty<br \/>\nkoululaisille tai yliopisto-opiskelijoille, ne kelpasivat my\u00f6s ymp\u00e4rileikkaajalle.<\/p>\n<p>Mutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme juttua on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 l\u00e4pi alkuper\u00e4istekstien kautta. Ensiksi tietysti Raamattu (onneksi olin sen jo tehnyt). Bible on englantia ja se on vaikuttanut yht\u00e4 paljon k\u00e4sitemaailmaan kuin virolaisiinkin. Raamattu on muuten englannin kieless\u00e4 jotenkin<br \/>\nasiallinen ja jopa proosallinen, runoutta on v\u00e4hemm\u00e4n kuin saksan, ven\u00e4j\u00e4n tai suomen kieless\u00e4.<br \/>\nToiseksi Shakespeare. Internetiss\u00e4 on h\u00e4nelt\u00e4 kymmeni\u00e4 sitaattivalikoimia. Voidakseni muistaa niist\u00e4 kuuluisimpia aloin kirjoittaa niit\u00e4 muistiin joka p\u00e4iv\u00e4 (minulla on niin sanottu kirjoitusmuisti). Mutta kun se alkoi tuntua tyhm\u00e4lt\u00e4 ilman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, aloin tviitata<br \/>\nniit\u00e4 tutuille (enemmist\u00f6 Shakespearen sitaateista on yleens\u00e4 alle 140<br \/>\nmerkki\u00e4). Sitaatit eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n riit\u00e4, kuten ei Mary ja Charles Lambin yhteenveto nimelt\u00e4 Tales from Shakespeare eiv\u00e4tk\u00e4 muutkaan itse tehdyt kertomukset. Min\u00e4 luin Shakespearea rivi rivilt\u00e4 (vieress\u00e4 \u201dk\u00e4\u00e4nn\u00f6s\u201d nykyenglantiin), sill\u00e4 halusin olla \u201daito\u201d.<br \/>\nJa kolmanneksi olisi pit\u00e4nyt lukea l\u00e4pi koko Dickens. Valitsin kevyemm\u00e4n vaihtoehdon, Nicholas Nickleby on yh\u00e4 viel\u00e4 lukematta.<br \/>\nLista olisi pitk\u00e4. Luin l\u00e4pi kirjan Eminent Victorians, mutta en n\u00e4hnyt siin\u00e4 mielt\u00e4 omien tavoitteideni suhteen. Sen sijaan Somerset Maugham on hy\u00f6dyllinen, samoin Huxley, paitsi h\u00e4nen korkeamman viisauden etsint\u00e4ns\u00e4, mik\u00e4 ei ole erityisen brittil\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<p>Englannin s\u00e4\u00e4dyist\u00e4 luin monta hyv\u00e4\u00e4 kirjaa. Pidin my\u00f6s P. G. Wodehousen aristokraattisesta min\u00e4-henkil\u00f6st\u00e4 ja h\u00e4nen nokkelasta palvelijastaan Jeevesist\u00e4. Muuten \u2013 olen aina pit\u00e4nyt palvelijoista, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t aseman merkityksen. Usein tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 jos jokainen ymm\u00e4rt\u00e4isi asemansa, h\u00e4nell\u00e4 olisi jotain johon tukeutua. Siin\u00e4 tapauksessa my\u00f6s kansoilta voitaisiin vaatia tietoisuutta asemastaan ja omasta paikastaan. Mutta se oli juuri sit\u00e4 mit\u00e4 vastaan min\u00e4 kapinoin.<\/p>\n<p>Yritin pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4. Tajusin ett\u00e4 vaikka monet britit tosiaan ovat<br \/>\nyh\u00e4 konservatiiveja, niin aika on sittenkin tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja viktoriaanisen aikakauden brittil\u00e4isyyden ylle tai rinnalle on kerrostunut uusia tapoja, tottumuksia ja kaikkea muuta niin, ettei sen ikivanhan kaavan mukaan kannata ymp\u00e4rileikata itse\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 minulla liioin<br \/>\nollut tarkoitusta p\u00e4\u00e4st\u00e4 absoluuttiseksi britiksi, sellaiseksi joka vaatii Starbucksissa maitoa teen kanssa, ajaa unissaankin autoa vasemmalla kaistalla, laskee mittoja jalkoina ja rahaa nauloina ja puhuu ihmisille s\u00e4\u00e4st\u00e4. Minulle sopisi paremmin el\u00e4m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n muodikkaampana<br \/>\nbrittin\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00f6ysin sellaisen suurenmoisen kirjasarjan kuin Bluffers Guide. Harmi kyll\u00e4 siit\u00e4 puuttuu osa, joka kertoisi miten esiinnyt\u00e4\u00e4n brittin\u00e4. Ajanvietteeksi ja moraalisen tuen saamiseksi puhuin joidenkin lontoolaisten kanssa. He v\u00e4ittiv\u00e4t olevansa onnellisia. Tavallaan muistutin<br \/>\njoskus heit\u00e4 (translingvaali-transseksuaali\u2026). Kuljeskelin ymp\u00e4riins\u00e4 ja annoin koko ajan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4:<br \/>\n\u201dKatsokaahan miten britti min\u00e4 jo olen, ei kai teilt\u00e4 sattumalta j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta brittil\u00e4isyyteni? Katsokaahan, se ilmenee n\u00e4in ja n\u00e4in. Ahaa, te k\u00e4sititte jo? Well well\u2026\u201d<\/p>\n<h3>\nPETOS<\/h3>\n<p>Olin yksin Lontoossa ja minulla oli hyv\u00e4\u00e4 aikaa mietiskell\u00e4. Oliko se, mink\u00e4 olin saanut aikaan, oliko se petturuutta? Meill\u00e4 oli sata vuotta sitten er\u00e4s kirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja nimelt\u00e4\u00e4n Grenzstein, joka oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pienelle kansakunnalle oli turvallisempaa sulautua suureen. H\u00e4nest\u00e4 tuli vihattu mies, h\u00e4n l\u00e4hti vapaaehtoisesti<br \/>\nmaanpakoon ja on yh\u00e4 kansallisuuden peittelyn symboli Virossa.<\/p>\n<p>Miehitysaikana halveksunta kasvoi, koska h\u00e4n suositteli virolaisille sulautumista ven\u00e4l\u00e4isiin. Mutta silloin kun h\u00e4n kirjoitti artikkelinsa, konteksti oli aivan toisenlainen. Ven\u00e4l\u00e4inen merkitsi siihen aikaan vastakohtaa saksalaiselle, jota pidettiin historiallisena vihollisena.<\/p>\n<p>Joku muukin her\u00e4\u00e4misen ideologi oli yritt\u00e4nyt vaihtaa ven\u00e4l\u00e4iset saksalaisiin. Mutta t\u00e4m\u00e4 mies kertoi ajatuksistaan vilpitt\u00f6m\u00e4sti ja siksi sivistyneist\u00f6 vihasi h\u00e4nt\u00e4. Ei ole syyt\u00e4 sulautua keneenk\u00e4\u00e4n vaan olla oma itsens\u00e4, he sanoivat. Kysymyst\u00e4 ei pit\u00e4isi ottaa esille edes<br \/>\nkoemieless\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4llainen asenne on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 virolaiset olivat juuri muodostumassa kansakunnaksi sen nykyisess\u00e4 merkityksess\u00e4 ja kaikki oli viel\u00e4 haurasta. Samoin neuvostovallankumouksen aikana, kun kansallisuuden s\u00e4ilyminen oli j\u00e4lleen vaarassa. Mutta miten kauan voi jatkaa t\u00e4t\u00e4 pelk\u00e4\u00e4mist\u00e4? Sit\u00e4 pit\u00e4isi ainakin rohkaistua<br \/>\nmiettim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Usein sanotaan, ett\u00e4 on rakastettava is\u00e4nmaataan niin kuin vanhempiaan. Maa on meid\u00e4t synnytt\u00e4nyt, me olemme oman kansamme lapsia ja niin edelleen. Se on kuulemma sama kuin aamen kirkossa. Hyv\u00e4 jos niin olisi. Vaan siin\u00e4p\u00e4 se niksi onkin! El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei n\u00e4e<br \/>\nmuuta kuin sen, ett\u00e4 asiat ovat kerta kaikkiaan p\u00e4invastoin. Jos kaikki<br \/>\nihmiset rakastaisivat is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja \u00e4iti\u00e4ns\u00e4 ja he vastaavasti lapsiaan, niin kaikki hyvin. Mutta kaikkialla poika tappelee is\u00e4ns\u00e4 kanssa, \u00e4iti tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa, lapsi antaa sijoittaa vanhempansa hullujenhuoneeseen, veljekset eiv\u00e4t puhu sanaakaan kesken\u00e4\u00e4n vuosikymmeniin ja niin edelleen. Kirjallisuus saa ravintonsa p\u00e4\u00e4asiassa t\u00e4llaisista konflikteista.<\/p>\n<p>Ja tuomitaanko siit\u00e4? Ei, se todetaan, puistellaan p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja mainitaan, ett\u00e4 sellaista el\u00e4m\u00e4 on. Mutta jos perheenj\u00e4senten riitely\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4hestulkoon normaalina, niin miksi melskataan siit\u00e4, kun joku ei rakasta omaa kansaansa tai taistelee sit\u00e4 vastaan? Ihminen ei ole itse<br \/>\nvalinnut kumpaakaan. Kun joku katkaisee suhteen vanhempiinsa ja unohtaa heid\u00e4t, niin siin\u00e4 tapauksessa k\u00e4rsii ainakin kaksi ihmist\u00e4. Mutta mist\u00e4 kansa tai valtio k\u00e4rsii, jos min\u00e4 siirryn yhden luota toisen luo?<\/p>\n<p>Muistan, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n aikaan laissa oli sellainen pyk\u00e4l\u00e4, ett\u00e4 maanpetos on suurin rikos kansaa kohtaan. Nyt sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 lue virallisesti, mutta ilmeisesti niin kuitenkin ajatellaan. Kielt\u00e4ydyn ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4st\u00e4 miten voi pett\u00e4\u00e4 sellaisen, mit\u00e4 ei ole milloinkaan edes valinnut.<\/p>\n<p>Lopuksi minun on viel\u00e4 kerrottava yksi asia. Mit\u00e4 varten min\u00e4 olin niin hermostunut kaiken aikaa, miksi narisin enk\u00e4 ollut tyytyv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4\u00e4ni? Tosiasiassa minua eiv\u00e4t kiinnostaneet turistien p\u00e4llistelyt, paikalliset matalat vuoret eik\u00e4 velvollisuus oppia tuntemaan Balzacia. V\u00e4li\u00e4k\u00f6 sill\u00e4, mit\u00e4 saksalainen pyrkyri arvelee minun huumorintajustani tai millaisena minua pit\u00e4\u00e4 intohimoinen slaavilaisnainen!<\/p>\n<p>Kaikki n\u00e4ihin liittyv\u00e4t tunteeni olivat oireita ja verukkeita eiv\u00e4tk\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavoin perusteltuja. Voisin olla kaikkein pienimm\u00e4n ja k\u00f6yhimm\u00e4n kansan j\u00e4sen, vaikka tuohon kansallisuuteen kuuluisi vain yksi ihminen, mutta vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 saisin itse<br \/>\nvalita! Miksi en haluaisi olla virolainen! Tietysti haluan. Onhan ajan mittaan l\u00f6ytynyt niit\u00e4, jotka ovat tulleet Viroon hyvinkin kaukaa ja sulautuneet t\u00e4nne. Mutta he ovat tehneet sen vapaaehtoisesti, heit\u00e4 ei ole kukaan pakottanut. Suotakoon minullekin valinnanvapaus!<br \/>\nMuuten en suostu mihink\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n virkaa, ellei tied\u00e4, ett\u00e4 on mahdollisuus muuttua.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 kaikkea pystyn ajattelemaan jopa englanniksi\u2026!<br \/>\n<em>(Minun k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseni \u2013 M. Mutt)<\/em><\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kohdin katoavat j\u00e4ljet R\u00e4hnist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h1>Mihkel Mutt<\/h1>\n<p>Mihkel Mutt (s. 1953) on kokenut kertoja monenlaisilla kirjallisuuden aloilla. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt my\u00f6s toimittajana, vapaana kirjailijana ja Viron ulkoministeri\u00f6n informaatio-osaston johtajana. H\u00e4n on saanut Tuglaksen novellipalkinnon.<\/p>\n<p>Mihkel Muttin kirjallinen toiminta kattaa kahdeksan romaanin lis\u00e4ksi lukemattomia artikkeleita sanomalehdiss\u00e4 ja muita julkaisuja. Eesti u\u0308mberl\u00f5ikaja (\u201dViron ymp\u00e4rileikkaaja\u201d) ilmestyi 2016. Kirjan sis\u00e4lt\u00f6 ja esitystapa ovat tyypillist\u00e4 Muttia, nautittavaa, hupaisaa ja totista tarinointia poikkeuksellisesta aiheesta, mik\u00e4 ilmenee jo jaksojen nimist\u00e4: Proloog Bruxelles\u00b4is (Prologi Brysseliss\u00e4), R\u00e4hn Alam-Kolkaku\u0308last (R\u00e4hn Alam-Kolkakyl\u00e4st\u00e4), Alam-Kolkaku\u0308la t\u00f6\u00f6d ja p\u00e4evad (Alam-Kolkakyl\u00e4n ty\u00f6t ja p\u00e4iv\u00e4t), Ida-Euroopa elu ja armastus (El\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakkautta It\u00e4-Euroopassa) ja Lisa (Liite).<\/p>\n<p>Muttin tekstien lukeminen on my\u00f6s haastavaa: mit\u00e4h\u00e4n se nyt<br \/>\nt\u00e4ll\u00e4 tarkoittaa? Se on iloinen haaste ja kutsuu jatkamaan lukemista.<\/p>\n<h1>Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/h1>\n<p>Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen (s. 1943) on el\u00e4kkeell\u00e4 Helsingin yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4<br \/>\ntiedekunnasta, jossa h\u00e4n toimi 41 vuotta hammasl\u00e4\u00e4ketieteen laitoksen johdon sihteerin\u00e4 ja loppuvuosina my\u00f6s potilasasiamiehen\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nt\u00e4misharrastus syntyi Eva Lillen tukemana 1990-luvun alussa ja on tuottanut mielihyv\u00e4\u00e4 vuodesta toiseen. Tuloksena on nelj\u00e4 romaania, kahdeksan runokirjaa sek\u00e4 kiinalaisen l\u00e4\u00e4ketieteen k\u00e4sikirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katkelma romaanista Eesti u\u0308mberl\u00f5ikaja Suomentanut Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Romaani Eesti u\u0308mberl\u00f5ikaja (&#8220;Viron ymp\u00e4rileikkaaja&#8221;) on ilmestynyt vuonna 2016. Episodi Kun R\u00e4hn laski p\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyynylle ja veti henke\u00e4, h\u00e4nen ylleen kumartui punap\u00e4inen Svetlana, joka katsoi h\u00e4nt\u00e4 seesteisin ilmein kuten osaavat tehd\u00e4 vain slaavilaiset naiset (no, ehk\u00e4 my\u00f6s espanjalaiset, hollantilaiset, kiinalaiset, intialaiset ja muun rotuiset naiset, joiden kanssa R\u00e4hnill\u00e4 ei sattunut olemaan tilaisuutta olla &#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":469,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/500"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=500"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/500\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":501,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/500\/revisions\/501"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}