Ty\u00f6nn\u00e4 kieli ulos suusta
\nheit\u00e4 kadulle
\nse siipeilij\u00e4
\nn\u00e4yt\u00e4 punaista
\nkaavi katetta
\nliehuta lihaa
\nk\u00e4ske sen
\nkimpsuineen kampsuineen
\nkorjata luunsa
\nottakoon
\nkaverinsakin mukaan
\nheit\u00e4 ajatukset p\u00e4\u00e4st\u00e4
\nheit\u00e4 tunteet syd\u00e4mest\u00e4
\nlaita niille
\ntuli h\u00e4nn\u00e4n alle
\naja ne
\nmaailman \u00e4\u00e4riin
\n\u00e4l\u00e4 s\u00e4\u00e4li
\nj\u00e4t\u00e4 ne ilman osoitetta
\nalasti
\ntyhj\u00e4lle aukealle
\nv\u00e4risem\u00e4\u00e4n
\npyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n
\npelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n
\ntoisin sanoen
\nrunoile<\/p>\n
![\"dots\"](\"http:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/dots.png\")
<\/h1>\n
el\u00e4\u00e4 niin kuin
\nkev\u00e4tt\u00e4 ei tulisikaan
\nei tulisi onnea
\neik\u00e4 paratiisia
\nel\u00e4\u00e4 niin kuin
\nel\u00e4m\u00e4\u00e4 ei tulisikaan
\nel\u00e4\u00e4 harmaassa
\nharmaasta harmaaseen
\nharmaan
\nkiven l\u00e4pi
\nsen ainoan
\narmaan<\/p>\n
<\/h1>\n
tervetuloa
\nsanan ky\u00f6kin puolelle
\nmiss\u00e4 kaikki on viel\u00e4
\nkoristelematta
\ntarjoilematta
\nn\u00e4ytteille panematta
\ntervetuloa h\u00f6yryyn
\npaistink\u00e4ryyn ja loputtomaan
\nkilin\u00e4\u00e4n ja kolinaan
\nnyt ollaankin
\nvanhan koulun ky\u00f6kiss\u00e4
\njonka takaovella
\nvedet\u00e4\u00e4n r\u00f6\u00f6ki\u00e4
\nja toisella k\u00e4dell\u00e4
\nhelmoja yhteen
\nmiss\u00e4 koko ajan
\npuuttuu jotain
\ntai j\u00e4\u00e4 yli
\nlikavett\u00e4 ei ole viel\u00e4
\nviety ulos
\nja hopeat on kiillottamatta
\nmutta se on
\nty\u00f6n alla<\/p>\n
<\/h1>\n
tekisi mieli riisua viro
\nliivi\u00e4 my\u00f6ten
\npuhdistaa
\nkoota uudelleen
\ntekisi mieli puhdistaa se
\nkaikesta siit\u00e4
\nsaastaisesta puhtaus-retoriikasta
\ntekisi mieli puhdistaa viro
\nsiit\u00e4 pikkumaisesta
\ninhottavasta viro-fetisismist\u00e4
\njoka haisee
\nkuin kuollut rotta
\nvajan nurkassa
\nkuollut viro
\nviron asia
\nj\u00e4hmettynyt m\u00f6ykky
\nhengenk\u00f6yhyytt\u00e4 pelkoa
\nkasa muodollisuuksia
\nsymboleja ja syd\u00e4mett\u00f6myytt\u00e4
\ntekisi mieli riisua viro
\nliivi\u00e4 my\u00f6ten<\/p>\n
<\/h1>\n
k\u00e4si pesee k\u00e4tt\u00e4
\nk\u00e4si kuivaa k\u00e4tt\u00e4
\nk\u00e4si panee
\nk\u00e4den nukkumaan
\nk\u00e4si her\u00e4tt\u00e4\u00e4
\nk\u00e4den unestaan
\nk\u00e4si k\u00e4skee k\u00e4tt\u00e4
\nkirjoittamaan
\nk\u00e4si nipist\u00e4\u00e4 k\u00e4tt\u00e4
\nk\u00e4si ly\u00f6 k\u00e4tt\u00e4
\nk\u00e4si hakkaa
\nk\u00e4den irti
\nk\u00e4si ryhtyy
\nkirjoittamaan k\u00e4dell\u00e4<\/p>\n
<\/h1>\n
kaksi kalaa
\nviisi leip\u00e4\u00e4
\nsilkkisukat samovaari
\nvoita munia raakaa silavaa
\ntappurakruunu
\nja sateenkaari<\/p>\n
<\/h1>\n
kaikkihan katsovat \u00f6ljyn hintaa
\nnasdaq kuulostaa ihan v\u00f5rulta
\nkaikkihan katsovat
\nsyyrian sotatilannetta
\npankkitili\u00e4
\nja postilaatikkoa
\nkaikkihan katsovat
\nvierasta kaunista naista
\nja omaa vaimoa
\nsilmiin
\nkaikkihan katsovat
\nikkunasta s\u00e4\u00e4t\u00e4
\nja peiliin
\ntietty peiliin
\nei koskaan
\npeilin taakse<\/p>\n
<\/h1>\n
emme tied\u00e4
\nmit\u00e4 haluamme
\nja ennen kaikkea haluamme tiet\u00e4\u00e4
\nmit\u00e4
\nja ennen kaikkea ket\u00e4
\nkenen kanssa
\nkenen kehoa
\nhaluamme tiet\u00e4\u00e4
\nmilt\u00e4 tuntuu
\nse
\nkun me
\nhaluamme<\/p>\n
<\/h1>\n
asiat loppuvat
\neri aikoihin
\nensin kahvi
\nja kun olet hankkinut lis\u00e4\u00e4
\nsitten kissanruoka
\nmit\u00e4\u00e4n ei ole saman verran
\nja kerralla
\nel\u00e4m\u00e4njano sammuu
\nennen el\u00e4m\u00e4\u00e4
\ntai p\u00e4invastoin
\non taito
\nlakata rakastamasta
\nsamaan aikaan<\/p>\n
<\/h1>\nMart Kangur<\/h1>\n
Mart Kangur (s. 1971) on kirjoittanut nelj\u00e4 teosta ja kahmaissut niist\u00e4 jokaisella jonkin palkinnon. Vuonna 2005 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ivar Ravin ja Jaak Randin kanssa syntynyt esikoisteos Jaak Rand ja teisi jutte palkittiin Betti Alver -palkinnolla.<\/p>\n
Sittemmin Kangur on siirtynyt lyriikkaan. Runokokoelmat Kuldne p\u00f5li (2009) ja K\u00f5rgusekartus (2015) saivat kumpikin Tallinnan yliopiston kirjallisuuspalkinnon. Viimeisin runokokoelma Liivini lahti (\u201dLiivi\u00e4 my\u00f6ten\u201d) julkaistiin t\u00e4n\u00e4 vuonna, mutta kokoelman nimeen viittaava yksitt\u00e4inen runo ilmestyi jo pari vuotta aikaisemmin Vikerkaar-kirjallisuuslehdess\u00e4 ja ansaitsi Juhan Liiv -runopalkinnon vuonna 2016.<\/p>\n
Ei olisi ihme, jos uusi runokokoelma ker\u00e4isi lis\u00e4\u00e4 ehdokkuuksia tai palkintoja, sill\u00e4
\nt\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani kokoelman julkaisusta on kulunut vasta pari kuukautta. Kirjallisuuskriitikko Peeter Helme on jo ehtinyt julistaa Kangurin neroksi.<\/p>\n
Kangurin runoudessa ilahduttaa ensimm\u00e4isen\u00e4 se, ett\u00e4 jokainen h\u00e4nen teoksensa on edellist\u00e4 viel\u00e4kin parempi: h\u00e4nen ilmaisunsa on ter\u00e4v\u00f6itynyt ja hioutunut. Runot puhuvat suoraan mutta usein leikkimielisesti sek\u00e4 osuvasti Viron yhteiskunnasta ja globaaleista ilmi\u00f6ist\u00e4, ihmisen\u00e4 olemisesta, rakastamisen vaikeudesta, kirjoittamisen metafysiikasta
\nja kristinuskosta.<\/p>\n
Kangurin tyyli on tiivist\u00e4, pelkistetty\u00e4 ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rytmist\u00e4. Runoissa on paljon toistoa ja sen muunnelmia sek\u00e4 idiomeja. Vaikka Kangurin runous on vapaamittaista, sit\u00e4 maustavat
\nusein alku- tai loppusoinnut.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n riemuksi ja kauhuksi Kangur viljelee runsaasti sanaleikkej\u00e4 \u2013 sellainen sis\u00e4ltyy my\u00f6s runoon \u201dtekisi mieli riisua viro \/ liivi\u00e4 my\u00f6ten\u201d, joka viittaa sek\u00e4 Viron kansalliskirjailija Juhan Liiviin ett\u00e4 vaatekappaleen riisumiseen. Runoilija tuntuu rakastavan erityisesti viron kielelle ominaisia yhdysverbej\u00e4 ja adverbej\u00e4. Yhdysverbeiss\u00e4
\nedusosa pysyy samana, mutta adverbiosaa muuttamalla verbi saa aivan uuden merkityksen.
\nKangur leikkii my\u00f6s saman yhdysverbin tai pelk\u00e4n adverbin paikalla ja muodostaa siten erilaisia merkityksi\u00e4. Esimerkiksi \u201dtulla v\u00e4lja\u201d tarkoittaa tulla ulos, tulla toimeen, selviyty\u00e4,
\nilmet\u00e4.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4 olen valinnut Kangurilta vain niit\u00e4 runoja, joiden kaikki merkitystasot on mahdollista v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suomeksi ilman ett\u00e4 runon rakenne tai rytmi k\u00e4rsii. Suomen ja viron kielisukulaisuus onkin hedelm\u00e4llinen, ja joidenkin runojen kohdalla jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n,
\nl\u00e4ht\u00f6kohta Kanguria k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n
Mart Kangur on hyvin kielitietoinen ja filosofinen kirjailija, itsekin filosofi, jonka jokainen kirjoitettu sana painaa ja soi. H\u00e4n on saanut paljon kiitosta my\u00f6s vaikeatajuisena pidetyn j\u00e4lkistrukturalistin Jacques Derridan syv\u00e4llisen\u00e4 virontajana.<\/p>\n
<\/h1>\nHeidi Iivari<\/h1>\n
Heidi Iivari (s. 1974) on tartonsuomalainen sanaty\u00f6l\u00e4inen, joka k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen lis\u00e4ksi kirjoittaa ja luennoi kirjallisuudesta sek\u00e4 opettaa suomea. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4 runo voi pelastaa p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Runoja Suomentanut Heidi Iivari Runot ovat ilmestyneet kokoelmissa K\u00f5rgusekartus (2015) ja Liivini lahti (2017). Ty\u00f6nn\u00e4 kieli ulos suusta heit\u00e4 kadulle se siipeilij\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 punaista kaavi katetta liehuta lihaa k\u00e4ske sen kimpsuineen kampsuineen korjata luunsa ottakoon kaverinsakin mukaan heit\u00e4 ajatukset p\u00e4\u00e4st\u00e4 heit\u00e4 tunteet syd\u00e4mest\u00e4 laita niille tuli h\u00e4nn\u00e4n alle aja ne maailman \u00e4\u00e4riin \u00e4l\u00e4 s\u00e4\u00e4li j\u00e4t\u00e4 ne ilman osoitetta alasti tyhj\u00e4lle …<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":469,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=503"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":504,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503\/revisions\/504"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=503"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}