{"id":531,"date":"2020-11-11T15:16:24","date_gmt":"2020-11-11T13:16:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/?page_id=531"},"modified":"2020-11-11T15:18:26","modified_gmt":"2020-11-11T13:18:26","slug":"tervetuloa-kirjalliselle-matkalle-viroon","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/nippernaati-4\/tervetuloa-kirjalliselle-matkalle-viroon\/","title":{"rendered":"Tervetuloa kirjalliselle matkalle Viroon!"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n nyt nelj\u00e4nnen kerran ilmestyv\u00e4n virolaisen kirjallisuuden antologian teemana on Viro maantieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/strong>. Tekstej\u00e4 valittaessa on t\u00e4ll\u00e4 kertaa kiinnitetty huomiota siihen, mihin p\u00e4in Viroa ne sijoittuvat.<\/p>\n

Sanotaan, ett\u00e4 Viro on pienest\u00e4 koostaan huolimatta moni-ilmeinen maa sek\u00e4 maisemiltaan ett\u00e4 kulttuuriltaan. Turistin Viro mahtuu usein muutamaan kortteliin sataman liepeill\u00e4, mutta pitemm\u00e4lle matkaavat kokevat aivan toisenlaisia todellisuuksia saarilla ja rannikoilla, Peipsin sipulikyliss\u00e4, Etel\u00e4-Viron kumpumaastossa tai sis\u00e4maan kaupunkien puutalokortteleissa.<\/p>\n

Suomalaisturistien m\u00e4\u00e4r\u00e4 Virossa on vuoroin laskussa, vuoroin nousussa, ja syyksi voi arvella vaikka alkoholiveron nousua tai laskua, huonoa palvelua tai sitten palvelun parantumista. Viro on joka tapauksessa suomalaisille tutumpi ja turvallisempi kuin koskaan ja tarjoaa aina enemm\u00e4n paikkoja ja tekemist\u00e4. Viron kirjallisuudella on paljon annettavaa matkaoppaana naapurikansan kokemusmaailmoihin.<\/p>\n

Nippernaati-antologian avaa t\u00e4ll\u00e4 kertaa viroksi kirjoittava ja Virossa asuva maahanmuuttaja, Yhdysvalloista kotoisin oleva Adam Cullen<\/strong>. H\u00e4nen Haapsalulle
\nomistamiaan haikuja ovat tulkinneet vironhaikun mitassa Merja Aho<\/strong> ja Hannu Oittinen<\/strong>.<\/p>\n

Kiinnostavana vastaparina h\u00e4nelle on englanniksi kirjoittava ulkovirolainen, lapsena Haapsalusta perheens\u00e4 mukana sotaa paennut Elin Toona Gottschalk<\/strong>. Maija Rantanen<\/strong> on suomentanut h\u00e4nen muistelmistaan ensimm\u00e4isen luvun, joka kuvailee el\u00e4m\u00e4\u00e4 1930-luvun Haapsalussa.<\/p>\n

Tallinnaa edustaa runoilija Ju\u0308rgen Rooste<\/strong>, jonka ensimm\u00e4isest\u00e4 proosakokoelmasta Hannu Oittinen<\/strong> on suomentanut novellin. Teksti kuvaa vapaassa Virossa aikuistuneen sukupolven kipupisteit\u00e4.<\/p>\n

Tallinnasta it\u00e4\u00e4n ment\u00e4ess\u00e4 ovat pohjoisrannikon maisemat, joissa kirjailija Aino Pervik<\/strong> on perheineen viett\u00e4nyt kesi\u00e4\u00e4n jo monessa polvessa. H\u00e4nen muistiinmerkint\u00f6j\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 ovat suomentaneet k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen opiskelijat Virpi Kauranen, Aaro Kalliokoski, Tuulikki Palva<\/strong> ja Annika Viirma.<\/strong><\/p>\n

Genrelt\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4vin on t\u00e4ll\u00e4 kertaa Joonas Sildren<\/strong> sarjakuvakertomus s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Arvo P\u00e4rtin <\/em>el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Arvo P\u00e4rtille on viime vuonna avattu oma keskus Tallinnan l\u00e4nsipuolelle. Kaisu Lahikaisen<\/strong> suomentama katkelma vie kuitenkin Paideen ja Rakvereen, pikkukaupunkeihin joissa Arvo P\u00e4rt vietti lapsuutensa.<\/p>\n

Kierroksen seuraava pys\u00e4hdyspaikka on Peipsij\u00e4rven rannalla Kolkin kyl\u00e4ss\u00e4, joka tunnetaan sipuleista ja ven\u00e4j\u00e4nkielisist\u00e4 vanhauskoisista. Outi Hyt\u00f6nen<\/strong> on suomentanut pari ensimm\u00e4ist\u00e4 lukua Vahur Afanasjevin<\/strong> romaanista, joka kertoo kyl\u00e4n asukkaiden vaiheista toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Eva Koffin<\/strong> romaanikatkelma vie meid\u00e4t ensin 1990-luvun Tallinnaan Mustam\u00e4elle sairaalan katolle. Sielt\u00e4 hypp\u00e4\u00e4mme 1920-luvun Tarttoon Le Mimosa -klubille. Heidi Iivari<\/strong> on suomentanut Eva Koffin romaanista kaksi lukua, joissa eri sukupolvien naiset yritt\u00e4v\u00e4t selvitt\u00e4\u00e4 suhdettaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja rakkauteen.<\/p>\n

Seuraava teksti on Tartosta osoitteesta Vabriku 3. Nuori runoilija Silvia Urgas<\/strong> on pohtinut kaupungin kuvaa ja sen muuttumista tuolta lyhyelt\u00e4, l\u00e4helt\u00e4 rautatieasemaa l\u00f6ytyv\u00e4lt\u00e4 kadulta k\u00e4sin. Runomuotoisen tekstin on suomentanut Annamari Typp\u00f6<\/strong>.<\/p>\n

Yliopisto- ja kauppakaupunki Tarton historiallisia kerrostumia kaivelee my\u00f6s runoilija Timo Maran<\/strong>. H\u00e4nen runoissaan on nykykaupungin kaduilla l\u00e4sn\u00e4 sek\u00e4 menneisyys ett\u00e4 luonto. Runot on suomentanut Katja Meriluoto.<\/strong><\/p>\n

Viimeisin mutta ei v\u00e4h\u00e4isin, vaan jopa j\u00e4nnitt\u00e4vin on Lauri Sommerin<\/strong> kertomus Setomaan kyliss\u00e4 liikkuneista ikonirosvoista. Tarina on tosi, ja mystinen, ja Arja Korhonen<\/strong> on saanut siihen rajaseutujen tunnelmaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 it\u00e4suomen murretta.<\/p>\n

Esittelemmek\u00f6 me antologian sivuilla sitten Viroa, virolaisia vai t\u00e4m\u00e4n hetken parasta kirjallisuutta? Uskoakseni t\u00e4t\u00e4 kaikkea. Tekstivalikoima kertoo olemassa olevista paikoista ja usein my\u00f6s todellisista ihmisist\u00e4. Hyv\u00e4n tekstin takana on kuitenkin aina taitava tarinankertoja, mit\u00e4 ei pid\u00e4 unohtaa kirjallisuudessa suunnistaessa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa jokaisen tekstin takana on lis\u00e4ksi viel\u00e4 loistava suomentaja.<\/p>\n

Nippernaati-antologia ei ole t\u00e4n\u00e4 vuonna ainut kirjallinen matka Viroon. Viro-instituutin verkkosivulta l\u00f6ytyy minun ja muun ty\u00f6ryhm\u00e4n kokoama Viron runokartta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kymmeni\u00e4 Viron eri paikkoihin sijoittuvia runoja. Niist\u00e4 toiset kuvailevat paikkaansa hyvinkin tarkasti, toisissa tapahtumapaikka toimii ihmissuhteiden ja el\u00e4m\u00e4nvaiheiden kiinnostavana n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Runokartta t\u00e4ydentyy jatkuvasti osoitteessa vironrunokartta.fi.<\/p>\n

Anniina Ljokkoi
\nP\u00e4\u00e4toimittaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n nyt nelj\u00e4nnen kerran ilmestyv\u00e4n virolaisen kirjallisuuden antologian teemana on Viro maantieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tekstej\u00e4 valittaessa on t\u00e4ll\u00e4 kertaa kiinnitetty huomiota siihen, mihin p\u00e4in Viroa ne sijoittuvat. Sanotaan, ett\u00e4 Viro on pienest\u00e4 koostaan huolimatta moni-ilmeinen maa sek\u00e4 maisemiltaan ett\u00e4 kulttuuriltaan. Turistin Viro mahtuu usein muutamaan kortteliin sataman liepeill\u00e4, mutta pitemm\u00e4lle matkaavat kokevat aivan toisenlaisia todellisuuksia saarilla ja rannikoilla, Peipsin sipulikyliss\u00e4, Etel\u00e4-Viron …<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":481,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"inline_featured_image":false},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/531"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=531"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/531\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":534,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/531\/revisions\/534"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/481"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.viro-instituutti.fi\/nippernaati\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}