Runoja
Suomentanut Hannu Oittinen
Ihmeellisiä juttuja
Päässä on kiinni
ihmeellisiä juttuja.
Kuten silmät
ja korvat.
Sydän ei kuitenkaan
ole päässä
kiinni.
Syksy
Miten valmistaa
hyviä kuivatettuja sanoja?
Emu
Suurikasvuinen
työkyvytön lintu.
Maitoa
Kai jostain saa
mustavalko-kirjavaa
maitoa?
Sellaista
kuin lehmät
on oikeasti.
Ajatus
Pitäisi varmaan murtaa käsi tai sääriluu.
Aivojakin pitäisi jotenkin vaurioittaa.
Sitten ei ehkä hävettäisi niin paljon.
Henkilökohtaista
Tätä kaikkea
kuuntelen
omasta radiosta.
Aidan katveessa
Tuuli hellii kielevästi kyrvän vartta.
Oi riittäisipä sillä vielä puheenpartta!
Olen piilosilla
Melkein kukaan
ei ole nähnyt
minua selvin päin.
Silloin olen piilossa.
Puutteita kanssakäymisessä
Voi vittu!
Enhän mä kuule,
jos puhun itse samaan aikaan.
Paiden mielipidefestivaali
Viime vuonna selvisi,
että paikallisilta asukkailta puuttuu mielipide siitä,
missä sijaitsee Paiden linja-autosema.
Ilmainen paukku
Join omasta pullosta klubissa,
jossa sai ilmaisen paukun.
Heittivät ulos.
Krapulan terveydeksi
Oikeastaan jokaisella krapulalla on luonteensa,
syntyhistoriansa ja kehityksensä.
Kunnioittakaamme sitä!
Kippis!
Integraatio
(Keskustelu maaseutubussissa)
Tiedätkö,
kuka mulla on
kotona?
No en.
Rottweileri, koira,
hirveä
peto!
Vaan tiedätkö,
mikä sen nimi
on?
No en.
Sen nimi
on
Rolf!
Aha.
Vaan tiedätkö,
mitä se
tekee?
No en.
Se
syö
sut.
Aha.
Laatu
uni
kuin
kulunut C-kasetti
hauras ja katkeileva
kuolema
kuin
kiiltävä CD-levy
kova ja kestävä
Kuu ja aurinko
kuu on pelkkä jippo
joka kiinnittää huomion
ongelmiin
ihan kuten
aurinkokin
Kevät
Ehee,
juhuu.
Hajee,
jehuu!
Sävelasteikko
olen sävelasteikko
vanha sävelasteikko
astelkaa
minua
pitkin
Pätkitty päivä
joka päivä
yhtä ja samaa
heräämisen jälkeen
vähän murkinaa
sitten vähän
rukoilua
sitten pikkaisen
rakkautta
mihin
keskityt
yhtä ja samaa
joka päivä
päivä on
pätkitty
mihin
keskityt
rutiinien
pätkimä
joka yhtä
ja samaa päivä
Kesäinen idylli Toompealla
kaksi tyttöä
toompealla
kaukana näkyy
kaistale merta
kato laiva lipuu ohi
mä vilkutan
sanoo toinen
kato kala ui ohi
mä vilkutan
sanoo toinen
Marko Mägi
Lehtimiehenä toimineen Marko Mäen runoteos Maitsestatud kanad (”Maustetut kanat”, 2012) on harvinainen herkkupala jopa virolaisen vaihtoehtorunouden joukossa. Siinä näkyy sisällön absurdius, iskelmällisyys ja tekijälleen ominainen tietoinen boheemius, joka ilmenee krapularunoina ja kapinahenkisyytenä, asenteellisena toiseutena. Tekstien juuret tuntuvat johtavan punkiin ja punkhenkisyyteen, kuten monella muullakin virolaisella nykylyyrikolla.
Mäen vahvinta puolta on hallittu ytimekkyys, joka sonnustautuu joskus kielellisen kokeilun ja hulluttelun, joskus tiiviin ja juonikkaan ajatusrunon muotoon: Kuu on pelkkä jippo / joka kiinnittää huomion ongelmiin / ihan kuten / aurinkokin (Kuu ja aurinko). Tiiviys näkyy myös pidemmissä, usein absurdiin päätyvissä runoissa samoin kuin tunnelmallisissa proosapaloissa. Mäen koko julkaistu tuotanto on toistaiseksi koostunut proosakirjasta ja parista runokokoelmasta. Hänet onkin tunnettu paremmin esiintyjänä, joka tuskin jättää kuulijoitaan välinpitämättömäksi. Ilmeisen omaelämäkerrallisesta lähtökohdasta huolimatta tulos päihittää itsekkään jaarittelun ja yltää puhuttelevaksi runoksi, pois kirjoittajansa liepeiltä.
Hannu Oittinen
on pitkään toiminut viron kielen kääntäjänä. Hänen suomennoksiinsa kuuluu useita romaaneja ja muuta proosaa, runsaasti runoutta ja joitakin tietokirjoja. Viron kääntämisen kautta hän on joutunut pohtimaan myös marginaalisuuden ja keskeisyyden ongelmaa.