Viro-instituutti kävi Viljandin kansanmusiikkifestivaaleilla, nelipäiväisellä Viljandi folkilla, jonka tunnelma oli mukaansatempaava ensi konserteista alkaen. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Naisten ääni, jolla haluttiin kiinnittää huomiota nimenomaan naisten itsensä ilmaisuun laulun ja musiikin kautta sekä Virossa että myös muualla maailmassa. Epäilemättä naisten ääni on merkittävä puhuttaessa perinnemusiikista – onhan suuri osa rekilauluista saanut alkunsa juuri naisten huulilta. Tämän lisäksi teemalla viitattiin myös laajemmin naisen rooliin sekä historiassa että nykypäivän yhteiskunnassa.
Ja naisten ääni myös kuului: kotimaisten vahvojen naisäänten (mm. Mari Kalkun, Maarja Nuut, Kadri Voorand, Eeva Talsi) lisäksi festivaaliohjelmassa oli myös fantastisia naisartisteja maailmalta, joista erityisesti jäivät mieleen Márta Sebestyén Unkarista, nuorista naismuusikoista koostuva yhtye Dasta-a-Azada Afganista ja Noura Mint Seymali Mauritaniasta.
Festivaalin huikein esiintyjä oli epäilemättä perinne-energiaa pursuva folkrockyhtye Trad.Attack!, jonka konsertti kolmantena festivaalipäivänä rikkoi folkin yleisöennätyksen – kuulijoita oli yli 7 000. Juuri Kanadan-kiertueltaan palannut Trad.Attack! on lyhyessä ajassa noussut Viron suosituimmaksi bändiksi, kerännyt lukuisia musiikkialan palkintoja ja esiintynyt festivaaleilla 22 eri maassa, mm. Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Latviassa, Puolassa, Saksassa, Portugalissa, Malesiassa, Ukrainassa, Venäjällä, Kiinassa, USA:ssa ja Kanadassa. Folkilla Trad.Attackin! kolmikko Sandra Sillamaa, Jalmar Vabarna ja Tõnu Tubli yllätti taas: lavalla nähtiin ennennäkemätön folkshow, säkkipillireivit, jossa pyörivät diskopallot ja tanssivat susiksi naamioituneet hahmot.
Toinen yhtye, joka ei ihan helposti mahdu perinteisen kansanmusiikin raameihin, oli jouhikkoa ja elektroniikkaa miksaava Puuluup, joka itse asiassa ihastuttaa jo ensi viikon torstaina 11. elokuuta suomalaisyleisöä Etno-Espalla! Kun lavalla on kaksi ihanaa miestä, jotka sahaavat jouhikkojaan (viroksi Hiiu kannel) ja painelevat sähkölaitteiden nappuloita lattialla, laulavat uskomattomalla voimalla ja tunteella kaikesta satunnaisesta – saappaista ja nuudeleista, naapureista ja haarukasta – ei se totisesti jätä ketään kylmäksi. Bändin musiikista nauttivat sekä aikuiset että pikkulapsetkin.
Viljandi folk osoitti muutenkin, että kansanmusiikki on virolaisille koko kansan musiikkia. Konserteissa, tanssitapahtumissa ja työpajoissa riitti puuhaa eri-ikäisille folkin faneille aina sylivauvoista mummoihin ja vaareihin saakka.
Albumin kuvat: Juhani Juurik