Kuvassa virolainen lastenkirjailija Piret Raud.

Virolaiset lastenkirjailijat valloittavat maailmaa

Jaanika Palm

Blogi, KirjallisuusJätä kommenttisi

Virolaisella lastenkirjallisuudella menee tänä päivänä mukavasti ja sillä on lukijoita myös maan rajojen ulkopuolella. Viron käännetyin kirjailija on lastenkirjailija on Piret Raud, jota ei vielä ole suomennettu.

Kun Viro oli palauttanut itsenäisyytensä vuonna 1991, taloudelliset olosuhteet maassa olivat niukat ja siihen saakka vallalla ollut valtiojohtoinen kustannusjärjestelmä lakkasi toimimasta. Lastenkirjojen kustantaminen hiipui katastrofaalisen matalalle tasolle – kotimaisia lastenkirjoja ilmestyi vain kymmenkunta vuodessa. Monien avustusohjelmien tuella tilannetta ryhdyttiin korjaamaan. Yksi tällaisista apuhankkeista oli vuoden 1992 ”Valge raamat”, jossa olivat mukana mm. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, Suomen kirjailijaliitto ja Lukukeskus. Sen avulla selvittiin pahimman yli. Kun Viron talous koheni, nuori valtio pystyi myös itse panostamaan enemmän kulttuurin tukemiseen. Nyt kun itsenäisyyden palauttamisesta on kulunut 25 vuotta, tilanne Viron lastenkirjamarkkinoilla on aivan toinen. Esimerkiksi viime vuonna vironkielisiä lastenkirjoja ilmestyi kaikkien aikojen ennätysmäärä, lähes 700, joista 183 oli alkuperäisteoksia.

Mutta tänä päivänä virolainen lastenkirjallisuus ei kukoista ainoastaan kotimaassa, vaan sitä käännetään yhä enemmän myös muille kielille. Vuonna 2015 Viron ulkopuolella ilmestyi kaikkiaan 17 virolaista lastenkirjaa seitsemältä kirjailijalta (Mika Keränen, Aino Pervik, Eno Raud, Kertu Sillaste, Kätlin Vainola, Andrus Kivirähk ja Piret Raud). Eniten käännettiin saksaksi, ranskaksi, puolaksi ja latviaksi.

Kuvassa virolainen lastenkirjailija Piret Raud

Käännetyin sekä viime että edellisvuonna oli Piret Raud, jota käännettiin eniten kaikista virolaisista kirjailijoista – ei vain lastenkirjailijoista. Useita kotimaisia palkintoja voittanut ja myös kirjamyynti- ja lainauslistojen kärjessä komeileva Piret Raud (s. 1971) on kirjailijaperheen kasvatti. Hänen vanhempansa ovat virolaisen lastenkirjallisuuden klassikot Eno Raud ja Aino Pervik, joilta on suomeksikin käännetty yhtä ja toista. Piretin veljet Mihkel ja Rein Raud on myös kirjailijoita ja heidänkin tuotantoaan on suomennettu. Kuvittajaksi opiskelleen ja muiden kirjoittajien kirjoja kuvittaneen Piret Raudin teoksia on käännetty yli kymmenelle kielelle, mutta suomennoksia ei vielä ole ilmestynyt. Toivottavasti se aika koittaa pian.

Piret Raud, joka yleensä myös kuvittaa omat kirjansa, debytoi vahvasti vuonna 2004 voittaessaan Ensimmäinen kirjani -käsikirjoituskilpailun teoksellaan Erneston kaniinit (Ernesto küülikud). Se on tarina työttömäksi jääneestä taikurista ja hänen hauskoista kaniineistaan. Pian sen jälkeen ilmestyivät Raudille tyypilliset, mielikuvitusta ja todellisuutta yhdistävät lastenkirjat: luonnon puolesta puhuva jännitystarina Sanna ja salametsästäjät (Sanna ja salakütid) sekä poliittisia viittauksia sisältävä Prinsessa Luluu ja herra Luuranko (Printsess Luluu ja härra Kere). Raudin tarinakokoelmat Hieman höpsöjä tarinoita (Natuke napakad lood) ja Toisenlaisia prinsessasatuja (Teistmoodi printsessilood) esittelevät hänet kirjailijana, joka on valmis heittämään hassunhauskaa kuperkeikkaa ja jolla on huikea mielikuvitus, mutta jolla kuitenkin on aina myös sanoma. Olennaisen osan Raudin tuotannosta muodostavat sydämelliset ja sisällöltään suuret mutta tekstiltään niukat pikku lasten kirjat, esim. Herra Linnun tarina (Härra Linnu lugu), Emma tykkää vaaleanpunaisesta (Emma roosad asjad) ja Ruusu haluaa lentää (Roosi tahab lennata).

Kuvassa virolaiskirjailija Piret Raudin kuvittamia kirjoja

Eniten Piret Raudin tuotantoa on tähän mennessä julkaistu Ranskassa, jossa sikäläinen Rouergue-kustantamo on julkaissut häneltä kuusi teosta. Heidän yhteistyönsä on toiminut niin hyvin, että kustantamo on jopa tilannut Raudilta teoksen ja antanut hänelle siinä vapaat kädet. Juuri tällä tavalla on syntynyt esimerkiksi kuvakirja Emili ja voi miten paljon kaikkea (Emili ja oi kui palju asju). Se julkaistiin ensin ranskaksi ja vasta sitten viroksi. Ranskalaisesta menestyksestä kertoo kiittävien arvostelujen lisäksi sekin, että Hieman höpsöjen tarinoiden pohjalta on tehty suosittu musikaaliesitys.

Viime vuonna käännettiin paljon myös virolaisen nykykirjallisuuden pidetyimmän prosaistin Andrus Kivirähkin (s. 1970) lastenkirjoja. Kivirähk on monilahjakkuus, joka menestyy monilla aloilla, lastenkirjallisuus on vain yksi niistä. Hän on myös näytelmäkirjailija, radiopersoona ja kolumnisti. Kivirähk debytoi lastenkirjailijana vuonna 1995 teoksella Kirahvi (Kaelkirjak), joka käsittelee lasten ja aikuisten erilaisia suhtautumistapoja. Ensi teoksesta lähtien häntä ovat ylistäneet sekä kriitikot että lukijat ja juuri Kivirähk on voittanut eniten palkintoja kirjailijan kategoriassa Nukitsa-kilpailussa, jonka voittajat ratkaisevat lasten antamat äänet.

Kuvassa virolaiskirjailija Andrus Kivirähk

Kivirähk on kirjoittanut lapsille sekä pitkää että lyhyttä proosaa sekä näytelmiä. Sellaisissa tarinoissa kuin Sirli, Siim ja salaisuudet (Sirli, Siim ja saladused), Limpa ja merirosvot (Limpa ja mereröövlid) sekä Oskar ja asiat (Oskar ja asjad), hän tasapainottelee hurmaavalla tavalla todellisen ja mielikuvituksellisen välimaastossa, mutta käsittelee samalla yhteiskunnan kipupisteitä tehden sen kuitenkin humoristisesti ja optimistisesti. Myös Kivirähkin lyhytproosakokoelmien Koiranne alkaa kohta kukkia (Kaka ja kevad) ja Karnevaalit ja perunasalaattia (Karneval ja kartulisalat) lähtökohta on sama – äänen saavat pienimmät ja hiljaisimmat olennot ja esineet. Kivirähk on myös huippusuosittujen koiratyttö Lotasta kertovien kirjojen ja elokuvien yksi tekijöistä.

Kivirähkin lastenkirjallisuutta on toistaiseksi käännetty seitsemälle kielelle. Suomeksi on saatavilla kaksi teosta: Keksijäkylän Lotta (suom. Kaisu Lahikainen, 2008) ja Koiranne alkaa kohta kukkia (suom. Heli Laaksonen, 2016). Viimeksi mainittu on yksi Kivirähkin eniten käännetyistä teoksista. Monille kielille on myös käännetty Sirli, Siim ja salaisuuudet, joka kertoo perheenjäsenten erilaisista haavemaailmoista. Kivirähkin tuorein lastenkirja sukeltaa niin ikään perheen keskinäisiin suhteisiin ja unelmiin. Oskar ja asiat on tarina kesälomaa mummolassa viettävästä pojasta, joka askartelee itselleen erikoispuhelimen ja soittelee sillä kotiin jääneille tavaroille. Oskar löytää uuden maailman, jossa sekä hänellä että hänen unelmillaan on tärkeä rooli.

Piret Raudin ja Andrus Kivirähkin lisäksi virolaisesta nykylastenkirjallisuudesta on käännetty muitakin kirjailijoita (esim. Leelo Tungal, Ilmar Tomusk, Kairi Look, Indrek Koff). Heidän tuotantonsa puhuttelee laajaa lukijakuntaa – myös Viron rajojen ulkopuolella.

Jätä kommenttisi